Unikoulua vai ei ja koska?!
Vieläkään meillä ei nukuta täysiä öitä, ei lähelläkään. Viimeiset 2-3 yötä ovat olleet enemmän ja vähemmän huonoja. Viime yö taisi ansaita ”huonoimman yön ikinä” –tittelin. Heräämiset olivat n. 2h välein, klo 23,01,03,05 ja ylös 6.00… Syötin klo 23 ja 03, muuten tassutin uneen. Edellisenä yönä ja sitä edellisenä heräämiset olivat n. klo 23, 3 ja 5.
Unikoulusta on ollut paljon puhetta ja ajatusta. Kovasti olen sen aloittamista ja toteuttamista miettinyt. Edelleenkään en ole sitä mieltä, että kaikki tämän ikäiset pystyvät automaattisesti olemaan yön syömättä, joten joskus heräämisen syy voi myös olla nälkä. Sitä en silti sulata, että nälkä yllättää muka kahden tunnin välein! Hän syö kuitenkin maitoa 5-6 kertaa päivän aikana ja 2-3 pientä soseateriaa. Viime yöt olenkin koettanut kuulostella itkua paremmin ja tulkita sen merkitystä. Harvoin se on tuntunut olevan selkeää nälkää. Enemmänkin heräämiset tuntuvat johtuvan kasvaneesta liikkumiskyvystä, sillä esim. viime yönä hän oli mahallaan joka kerta ja itki jotta käännettäisiin. Mieluiten toteuttaisin kunnon unikoulun vasta sitten kun puuroa menee illalla niin suuria määriä, että voin olla varma ettei kyse ole nälästä. Koska tilanne kuitenkin nyt on sellainen, että heräämisten määrä sen kuin kasvaa, on jotain tehtävä. En todellakaan rupea imettämään uneen neljä kertaa yössä! Toki lisääntynyt liikkuminen on ”vaan vaihe”, mutta jotenkin se ”vaihe” on saatava yöllä uneen…
Tämän hetken sotasuunnitelma on seuraava: Seuraavat yöt olen entistä tarkkaavaisempi ja oikeasti koetan miettiä onko itku nälästä johtuvaa vai jotain muuta. Aina kun itku alkaa, koetan rauhoittaa käyttämällä tassu-menetelmää. Jos se ei tunnu 10-15min aikana auttavan ja itku vaan pahenee, imetän. Koetan ainakin toden teolla siirtää ensimmäistä heräämistä / syömistä. Viime yönä kun imetin kahdesti ja kahdesti vain rauhoitin, meni ensimmäiseen tassutteluun ehkä 10min ja toiseen riitti minuutti. Jos kyse on oikeasti nälästä, ei varmaan rauhoitu 10-15 minuutissa.
