Naureskelua ja heräilyä
Kulunut viikko on ollut hyvin normi viikko. Ainoa uusi kehitys on nauraminen tai ainakin sen yrittäminen. Noin viikko sitten tuli ensimmäinen nauru. Ei oikein uskottu sitä nauruksi kun tuli outoon hetkeen, illalla väsyneenä ja yhtäkkiä. Naurulta se kyllä silti kuulosti. Nyt viikon aikana moista on kuultu useita kertoja. Ensimmäinen kunnon nauru kohdistui ystävääni, jota Pulu ei ollut koskaan nähnyt. Hän kun rupesi Pululle juttelemaan, alkoi pikku kaveri hohottamaan välittömästi. Eilen illalla hän myös naureskeli isänsä räkäiselle yskälle. Taitaa meidän pikku neiti siis olla hurtin huumorin naisia kun ensimmäisiin nauruihin kuuluu vahingonilo 😉 Toistaiseksi naurut tuntuvan olevan enemmänkin vahinkonauruja, kuten ensimmäiset hymyt aikoinaan. Odotamme innolla niitä lisää, sillä se nauru ei suinkaan ole pientä kikatusta, vaan hyvin äijämäistä hohotusta. Super hauskan kuulloista, varsinkin kun alkaa hyvin yllättäen!
Nukutusrintamalla menee edelleen hyvin osittain uuden ystävämme tutin ansiosta. Päiväunet nukutaan aika usein tutti suussa ja yölläkin se toimii melko usein hyvänä vaimentimena. Meillä ei muuten vieläkään itketä öisin. Sen puuttumisen tajuaa aina välillä kun yöllä kuuluu naapurin vauvan itkua. Jotenkin kuvittelin, että vauvat itkevät öisin, mutta ei tämä ainakaan. Ainoastaan silloin jos palvelu on hänestä yöllä liian hidasta saattaa pientä itkua tulla. Samoin hän on tällä viikolla kahtena iltana herännyt itkemään kovaa noin tunnin nukuttuaan. Ensimmäisenä tällaisena iltana hän oli kahdestaan kotona hyvin flunssaisen isänsä kanssa. Äitinsä oli tästä tietämättömänä tyytyväisenä balettitunnilla kun kotona oltiin huudettu tunti täyttä kurkkua 🙁 Eilen sama toistui, mutta silloin tilanne oli helppo hoitaa 10 minuutissa imetyksellä. Isillä kun kyseiset rauhaset ovat kovin vaatimattomat… Toivotaan, että moinen ei jää tavaksi. Tähän asti kun olen voinut hyvällä mielellä lähteä nukutuksen jälkeen harrastuksiin tietäen, että lapsi nukkuu 4-7h putkeen. Eipä näköjään aina nukukaan.
Vieläkään ei ole ollut hoidon tarvetta, eikä erityistä halua hoitoon laittaa pullon hylkimisen vuoksi. Eilen hän oli kyllä taas syönyt hienosti pullosta Isänsä hoidossa, kun Äitinsä oli tallilla. Pullo siis kyllä kelpaa jos on oikeasti nälkä. Vielä en hehkuttaisi että meillä pullo kelpaa noin vaan, mutta aika hyvin on kyllä nyt lähiaikoina kelvannut. Päivisin hänet voisi hyvinkin jättää hoitoon, sillä kyllä se pullo kelpaa jos on pakko. Iltaisin on sen verran usein huonotuulinen, että pullo ei yleensä kelpaa. Pienenä ajatuksena oli mennä nyt viikonloppuna sukuloimaan ja jättää illalla nukkuva vauva mammansa ja pappansa hellään hoivaan ja lähteä kahdestaan ulos syömään. Flunssa kuitenkin esti lähdön. Nyt myös mietityttää tuo uusi yöhuuto. No, joskus se kai on kokeiltava?
Edelleen ollaan hyvin tyytyväisiä helppoon ja mukavaan vauvaan. Pienet vauvat itkevät muka keskimäärin 2-3h päivässä. Ehkä, mutta ei tämä ainakaan. Iltakiukkuilua on aina välillä, mutta niitä tosi kovia huutokohtauksia on onneksi ollut taas vähemmän. Keskimäärin illat sujuvat mainiosti kunhan hän ei ole liian väsynyt. Eilen häneltä jäi viimeiset päiväunet kokonaan välistä ja jaksoi valvoa klo 15-19 erittäin hyväntuulisena. Se oli uusi ennätys! Yleensä kun jo 2h valvomista illemmalla tuottaa vaikeuksia. Kyllä kai se vaan niin on, että meidän Pikku Pulu kasvaa vaan koko ajan. Asuuko meillä kohta jo iso vauva pienen vauvan tilalla?! Apua 😉
Uusia naurukohtauksia odotellessa!
