Huimaa uutta motorista kehitystä: Ensimmäiset tuetut askeleet otettu ja lusikalla syöminen aloitettu!
Aloitin tämän tekstin kirjoittamisen 2pv sitten. Sen jälkeen sitä piti editoida ankarasti, sillä parissa päivässä on tapahtunut huimia uusia kehitysaskelia!
Pieni tyttäremme on aloittanut vertikaalisen liikkumisensa. Muutama päivä sitten hän aloitti
huonekaluja pitkin kävelyn, jota laajensi eilen lelulaatikon työntelyksi. Ollaan oltu tarkoituksella ”laiskoja vanhempia” ja ei olla jaksettu / haluttu kävelyttää käsistä kiinni pitäen. Isona osa syynä laiskuuden lisäksi Äidin huono selkä. Edelleenkään ei meinattu ryhtyä täyspäiväiseksi talutustueksi. Oppikoon itse. Saa nähdä kävelläänkö meillä ennen vuoden ikää, kuukausi aikaa oppia 😉 Hän ei seiso vielä ilman tukea, paitsi aina välillä vahingossa sekunnin kerrallaan.
Portaiden kiipeämisen hän oppi jo jokin aika sitten, mutta toissapäivänä oppi kerrasta portaiden alaspäin kiipeämisen ”peppu edellä’. Siskon luona sitä kokeiltiin ja sen jälkeen on kiltisti tarjonnut peräpäätään portaiden yläpäässä. Tarkkuus ei tosin aina vielä oikein toimi ja hän saattaa tehdä 360 asteen ympyrän itsensä ympäri koettaessaan löytää optimaalista peruutusasentoa J Toki portaissa pitää auttaa ja paljon, muuten hän kyllä yrityksestä huolimatta tulisi ne kierien alas…
Kolmas iso uusi asia on itse lusikalla syöminen. Kirjoitin 2pv sitten: ”Ei olla kauheasti jaksettu vielä pohtia tai ainakaan toteuttaa mukista juomisen, tai lusikalla syömisen taitoa”. Paitsi että eilen oppi sitten syömään itse lusikalla. Muutaman päivän oli halunnut leikkiä lusikalla ja tökki sillä aina välillä ruokaa. Eilen illalla hän päätti viedä homman astetta pidemmälle ja ryhtyi itse syömään iltapuuroaan. Söi 10-15 lusikallista ihan itse! (tai laittoi sen verran puolityhjää lusikkaa suuhunsa). Lautasenkin antoi ihme kyllä olla pöydällä, sillä ruuan tökkiminen ja pyydystäminen oli niin paljon mageempaa. Kaipa se täytyy antaa tytön nyt harjoitella vaikka sotkua tuleekin. Seuraavaksi pitää kai ryhtyä harjoittelemaan mukista juomista. Olen aina välillä sitä koettanut, mutta menee leikkimiseksi ja läträämiseksi. Sitä treenaamaan!
