34+2 Palloittelu jatkuu…
Pe kävin labrassa verikokeessa veriarvojen kontrollin takia, kuten sovittu. No, iltapäivällä kätilö soitti Jorvista, että trombosyytit olivat pudonneet 28. Lääkärini (jonka olen kerran kasvokkain tavannut toukokuussa…), oli kuulemma sitä mieltä, että olisi mentävä jo tänään Jorvin synnytysosaston päivystykseen kun arvot niin huonot. Olivat tietoisia, että meille oli varattu tiistaiksi aika Jorviin lääkärille. Hiukan vastustelin Jorviin lähtöä, sillä olin skeptinen että käynnistä olisi mitään hyötyä. Kätilö kuitenkin vannotti menemään.
No… mehän mentiin. Käytiin ensin tallilla ja sitten 18.30 Jorviin. Tilanne meni juuri niin kuin arvasinkin: henkilökunnalla ei ollut harmainta hajuakaan miksi mut oli sinne passitettu ja mitä pitäisi tehdä. Ottivat uuden verikokeen, pissanäytteen ja mittasivat verenpaineen. Myös vauvan sydänääniä tallennettiin koneelle yli puolen tunnin ajalta. (Oli muuten hetkittäin hankalaa, niin taidokkaasti hän väisteli anturia, että isällään oli iso työ aina löytää ne äänet jostain= 😉 Lopulta n. 1-1,5h kuluttua meidät passitettiin olohuoneeseen odottamaan lääkäriä. No, 2h kuluttua lääkäri tuli kertomaan, että päästää meidät kotiin! JUST! Aivan kuten arvelinkin! Minun ”hoitava” lääkärini, joka kuulemma harvoin tapaa potilaita kasvokkain, ei ollut antanut mitään ohjeita mistään ja kuten arvasin, koko keikka oli aivan turha! Kaikki muut arvot olivat kunnossa ja trombosyytitkin oli noussut aamun 28 –>31. (Huomaa muuten miten vaihtelevat aika paljon samankin päivän aikana). Että voihan pe-illasta 3,5h käyttää tähänkin! MURR!
Ainoa hyöty mikä tuosta keikasta oli, oli se, että tämä lääkäri sanoi henkilökohtaisen mielipiteensä olevan se, että hän menisi itse samassa tilanteessa naistenklinikalle synnyttämään. Siitähän on huovattu ja soudettu ja viimeksi taas sanottiin ettei ole tarpeellista, mutta aamulla kätilö taas sitä myös ehdotti. Sinänsä mulle ihan sama, mutta mielelläni olisin Jorviin mennyt ja turhaan käytiin siellä sitten ti tutustumassa. Lisäksi siellä oli yksi nainen lähellä synnytystä ja kiusallisesta tilanteesta huolimatta oli ihan opettavaista katsoa hänen puuskutustaan…
Nyt ärsyttää tämä homma sen verran paljon, että tiistaina kun mennään Jorviin ylimääräiseen ultraan, meinaan sanoa sille lääkärille, että nyt joku hommaa jotain järjestystä tähän asiaan. En ymmärrä sitä, että koko ajan veriarvoja ”seurataan”, mutta mitä ihmeen hyötyä siitä on?! Käsittääkseni ainoa mahdollinen hoito olisi aloitettava HETI, jotta siitä ehtisi olla mitään hyötyä synnytykseen. Siksi suostuin sinne päivystykseen menemään kun ajattelin jos aloittavat sen hoidon. Pelkkä seuraaminen ei hyödytä ketään!
Odotan kyllä tiistain käyntiä innoissani, sillä on kova halua selvittää miten päin tämä vekara on ja onko sillä kuitenkin kaikki kunnossa. Siitä olen ainoastaan pienesti ollut huolissani, että voiko esim. istukkaan tulla huonojen arvojen takia verenvuotoa yms. No, ti jotain toivottavasti selviää. Taidan varata tutustumiskäynnin naistenklinikalle asap. Kyllähän sairaalansa saa itse valita ja eiköhän tämän Jorvin pompottelu jo riitä. Henkilökunta oli kyllä mukavaa ja hoiti asiansa muuten hyvin, mutta ainoastaan yksi ihminen esitteli itsensä meille. Kukaan muu ei edes kertonut onko kätilö vai hoitaja vai mikä. Nähtiin 3,5 h aikana 5 eri ihmistä… Tässä hiukan parannettavaa.
Tiistaita odotellessa!!
