33 +2 Miltäköhän se näyttää?

Nyt kun vauvan tapaaminen alkaa olemaan päivä päivältä lähempänä, olen enemmän ruvennut ajattelemaan minkähänlainen tyyppi sieltä oikein tulee?! Ulkonäkö on tietysti yksi asia joka mietityttää. Onko tukkaa, onko se punaista, tuleeko siitä hyvin vaaleaihoinen vai ruskettuvaa tyyppiä? Pituus lienee aika taattu, mutta keneltä hän muuten näyttää? Mahdotonta kuvitella!

Ulkonäköä paljon tärkeämpi asia on luonne ja toiminta. Olemme tutustuneet toisiimme jo n. 7,5kk ajan, josta olemme viestitelleet puolin ja toisin tosissaan jo jonkin aikaa. Tuntuu siis, että tunnen vauvani tavat ja rytmin nyt, mutta entä tulevaisuudessa? Vaikka kokemusta ei aiemmin olekaan, veikkaisin että kyseessä on aika liikkuva tapaus. Neuvolantädeilläkin oli viimeksi hauskaa kun yrittivät arvella miten päin neiti majailee. Hän veti sellaisia kuperkeikkoja ja hämäyksiä, että 10min tutkailun jälkeen naiset päättelivät, että on ehkä peppu edellä, naama kohti napaani, ja irvailee heidän päättelyilleen 😉 On siis hyvin mahdollista, että lapsukaisemme on perinyt äitinsä välillä hiukan haasteellisen luonteen… Tulevalta isältä kun kysyin mitä toivoisi lapsemme meiltä perivän, oli vastaus ”äitinsä ulkonäön ja isänsä luonteen”. Ainakin se tyttölapselle olisi parempi kuin isänsä ulkonäkö ja äitinsä luonne… On vaan tosi jännää, kun ei voi tietää eikä pysty edes arvuuttelemaan.  Siksipä voinkin tehdä näistä asioista toivelistan, jos edes osa toteutuisi:

Rakas tyttäremme. Toivon että perit meiltä:

1) Äitisi optimismin (vaikka äiti onkin välillä myös aika pessimisti). Sopikaamme siis suosiolla, että äitisi on realisti. On parempi olla jalat maassa kun jatkuvasti pää pilvissä, vaikka haaveita toki pitää ollakin.

2) Äitisi empaattisuuden ja isäsi sympaattisuuden. Nämä molemmat jos perit, olet sydämelläsi tunteva auttaja, joka ei jätä läheisiään pulaan. Liian epäitsekäskään ei saa olla, mutta on myös osattava auttaa itseään, eikä vain muita.

3) Äitisi optimismin kautta naivismin siitä, että maailma on hyvä paikka. Toivon, että et peri turhia pelkoja ja epäluuloa kaikkia ja kaikkea kohtaan, vaan osaamme kasvattaa sinusta muihin ihmisiin positiivisesti suhtautuvan avoimen ihmisen, joka uskaltaa elämässään.

4) Kyvyn rakastaa ja ottaa rakkautta vastaan. Niinhän sitä sanotaan, että ”all you need is love”. Täysin tottahan tämä ei ole, mutta jos sinulla on rakkautta, moni muu asia tuntuu helpommalta.

5) Sosiaalisuuden taidon. Sinun ei tarvitse olla aina huomion keskipisteenä ja muiden naurattajana, mutta toivon, että osaat toimia erilaisten ihmisten kanssa ja uskallat tutustua muihin. On mielestäni kuitenkin parempi, että sinulla on muutamia läheisiä ystäviä, kun laumoittain puolituttuja. Hyvät ystävät ovat kullanarvoisia, muista se.

6) Uskon itseesi ja omiin taitoihisi. Tähän aion kasvattajana todella panostaa, jotta saamme sinusta kasvatettua hyvällä itsetunnolla varustetun ihmisen, joka uskoo itseensä.

Kommentoi



Ei kommentteja.

Muista kirjautuminen
Unohtuiko salasana?
Luo oma blogi  Seuraava blogi