28+2 Melko hyvä ihminen
Tänä viikonloppuna olen ollut hyvä ihminen monestakin syystä. Ensinnäkin: olen ollut hyvä vaimo ja emäntä, kun olen siivonnut, silittänyt ja tehnyt miehelleni ruokaa ja omenapiirakkaa omista omenista. Olen kai myös kaikkien mittapuun mukaan ollut hyvä tuleva äiti syömällä oikein ja välttämällä vaarallisia asioita ja ajattelemalla kauniita asioita tulevasta pienokaisesta <3 Olen ollut lähipäivinä myös isäni mukaan hyvä tytär kun katsastin auton.
Lisäksi, olen ollut hyvä sisko, ja täti: vahtimalla siskon lapsia puoli perjantaita kun raukka poti päänsärkyään. Lähdin reippaasti ”kauhukaksikon ” (1v 10kk ja melkein 6kk) kanssa Stockalle häälahjan ostoon siinä jopa onnistuen! Strategia oli tämä: kaikki kolme olimme juuri ennen lähtöä syöneen ja pissanneet tai saaneet uudet vaipat, joten ennuste reissun onnistumiselle oli hyvä. Kenellekään ei tullut niskapaskoja tai nälkäkiukkua ja häälahja tuli ostettua J Reipastuin tästä vielä niin, että kun kitisevämpi juniori nukahti vaunuihin, mentiin vielä melkein tunniksi puistoon keinumaan. Muutaman säälikatseen sain matkalla kun työnsin tuplavaunuja mahan kanssa… Hauskinta siinä kyllä oli se, että sentään vain yksi lapsista oli oma, mutta vastaan tuli samanlainen vankkuri, ja veikkaan että ne oli kaikki kolme omaa tuotantoa! Voi kääk! Kyllä kahdessa olisi jo mulle tarpeeksi…
Kaiken kaikkiaan olen siis ollut aika hyvä ihminen, enkö? Hyvä ystävä en ole oikein tainnut erityisesti olla, joten sen aika olkoon ensi viikolla. Jääpähän jotain parannettavaa 🙂
