19 päivää aikaa elämää ilman lapsia
Vaikka tuleva vanhemmuus tuntuukin juuri nyt oikein mukavalta ajatukselta, tuo lapsi toki paljon muutoksia arkeen. Realistina (tai pessimistinä) aloin ajatella asoita, joita en ainakaan hetkeen voi kohta tehdä kuten normaalisti:
- Herätä silloin kun ei enää nukuta. Nukkua ylipäätänsä tarpeeksi… (hitto!)
- Lukea aamulla rauhassa hesaria, jonka jälkeen tuhlata pari tuntia tietokoneella itsekseni ilman aikatauluja
- Lähteä mihinkään hetken mielijohteesta ilman suunnittelua tai myöhemmin lapsenvahtia.
- Olla tallilla tuntikausia ja jäädä suustani kiinni liian pitkäksi aikaa.
- Ylipäätänsä harrastaa 4-6 päivänä viikossa kuten normaalisti. (2-3 kertaa viikossa aion kyllä toteuttaa parhaani mukaan jossain vaiheessa)
- Jos ollaan kahdestaan lomamatkoilla, on illanvietto myöhään yhdessä sula mahdottomuus.
- Syödä silloin kun huvittaa tai kun olen suunnitellut. (hitto, hitto!)
- Hillua yömyöhään hereillä, sillä uniaika on käytettävä hyvin hyväksi.
- Soittaa miestä hakemaan mua keskellä yötä kotiin kaverilta. (HITTO!)
- Lähteä mökille ilman valtavaa suunnittelua ja tätä menoa peräkärry… (kun nyt on jo liikaa tavaraa eikä edes lasta!)
Pitää kai sitä sitten vastapainona listata myös asioita, jotka muuttuvat positiivisella tavalla lapsen syntyessä:
- ei ole tekemisen puutetta…
- ei tarvitse olla yksin kotona
- aina on miehen kanssa juteltavaa 😉 (virn!)
- saa halailla ja pussailla niin paljon kun haluaa pientä haisevaa nyyttiä, joka ei karkaa sylistä pois ainakaan ensi kuukausina
- saa kokea itsensä tärkeäksi ja ainutlaatuiseksi
- oppii uusia asioita, taitoja ja varmasti asioita itsestään
- sosiaaliset suhteet muuttuvat (mutta kumpaan suuntaan?)
- pääsee bussilla ilmaiseksi
- voi aloittaa uusia harrastuksia, kuten esim. vauvajooga, muskari, vauvauinti
- ei tartte mennä töihin
- saa olla jollekin äiti <3
