11+3 ahdistusta ja itkupotkuraivareita
Kirjoitinkin tänne jo pari päivää sitten tekstin, mutta rakas iPhone tuhosi sen jotenkin lähetysvaiheessa… Ahdistus on kyllä parissa päivässä jo hiukan onneksi hälvennyt. Ahdistuksen aihe on se klassisen, ”Onko siellä oikeasti joku ja voiko SE hyvin”. Toinen ultra on ylihuomenna ja sitä tietysti jännitän. Oireet sen kun vähenevät, aika usein unohdan edes olevani raskaana. Ahdistus iski, kun seuraamallani keskustelupalstalla oli eräs onneton juuri saanut keskenmenon ilman että oli ollut mitään oireita 🙁 Tietysti sitä rupesi heti pelkäämään, että miten meille käy.
Ei kai tätä tosiaan turhaan odotukseksi sanota kun koko ajan saa jotain odottaa: ensi oikeaa puolisoa, sitten puolison kypsymistä, sitten raskauden yrittämisen aloittamista, sitten sitä plussaa ja sitten miten raskaudessa käy. Seuraava iso odotus jos ti kaikki menee hyvin on sitten kait se rakenneultra. Sen jälkeen sitä saakin sitten odottaa koska se vauva tulee… Sitten odotelleen sen kasvamista ja toivotaan että se muuttaisi pian jo kotoa. Sitten varmaan seuraavaksi odotellaan niitä lapsenlapsia samalla lailla…
Ensimmäinen itkupotkuraivari oli töissä pari päivää sitten. Muutama asia hiukan siinä stressasi ja sitten rakas kollegani päätti avata sanaisen arkkunsa ja antaa hiukan palautetta: otin sitten heti sen jälkeen keskellä opettajan huonetta n. 5 kollegan nähden ensin raivarit, jotka jatkuivat itkulla. Siinä vaiheessa olin jo 5 min seuraavalta tunnilta myöhässä… No, menin sitten punasilmäisenä 10 min myöhemmin tunnille ja pakenin luokasta 5min myöhemmin jatkamaan itkuani. Oppilaille ei jäänyt epäselväksi miksi ope lähti luokasta pikaisesti… Oli muuten aika hiljaisia vekaroita kun tulin takaisin luokkaan… Syytän puhtaasti hormoneja, eikö? Muuten olen ollut yhtä tasainen (=lue tasaisen kiukkuinen) kuin aina ennenkin. Se kyllä on myönnettävä, että itkeä tihrustan kaikille TV:n surullisille ja onnellisille tapahtumille tasaiseen tahtiin, oli kyse sitten näytellystä draamasta tai piirretyistä… Vielä odottelen niitä klassisia ”margariini on loppu” yms. itkuja 😉
