Vieläkään meillä ei nukuta täysiä öitä, ei lähelläkään. Viimeiset 2-3 yötä ovat olleet enemmän ja vähemmän huonoja. Viime yö taisi ansaita ”huonoimman yön ikinä” –tittelin. Heräämiset olivat n. 2h välein, klo 23,01,03,05 ja ylös 6.00… Syötin klo 23 ja 03, muuten tassutin uneen. Edellisenä yönä ja sitä edellisenä heräämiset olivat n. klo 23, 3 ja 5.
Unikoulusta on ollut paljon puhetta ja ajatusta. Kovasti olen sen aloittamista ja toteuttamista miettinyt. Edelleenkään en ole sitä mieltä, että kaikki tämän ikäiset pystyvät automaattisesti olemaan yön syömättä, joten joskus heräämisen syy voi myös olla nälkä. Sitä en silti sulata, että nälkä yllättää muka kahden tunnin välein! Hän syö kuitenkin maitoa 5-6 kertaa päivän aikana ja 2-3 pientä soseateriaa. Viime yöt olenkin koettanut kuulostella itkua paremmin ja tulkita sen merkitystä. Harvoin se on tuntunut olevan selkeää nälkää. Enemmänkin heräämiset tuntuvat johtuvan kasvaneesta liikkumiskyvystä, sillä esim. viime yönä hän oli mahallaan joka kerta ja itki jotta käännettäisiin. Mieluiten toteuttaisin kunnon unikoulun vasta sitten kun puuroa menee illalla niin suuria määriä, että voin olla varma ettei kyse ole nälästä. Koska tilanne kuitenkin nyt on sellainen, että heräämisten määrä sen kuin kasvaa, on jotain tehtävä. En todellakaan rupea imettämään uneen neljä kertaa yössä! Toki lisääntynyt liikkuminen on ”vaan vaihe”, mutta jotenkin se ”vaihe” on saatava yöllä uneen…
Tämän hetken sotasuunnitelma on seuraava: Seuraavat yöt olen entistä tarkkaavaisempi ja oikeasti koetan miettiä onko itku nälästä johtuvaa vai jotain muuta. Aina kun itku alkaa, koetan rauhoittaa käyttämällä tassu-menetelmää. Jos se ei tunnu 10-15min aikana auttavan ja itku vaan pahenee, imetän. Koetan ainakin toden teolla siirtää ensimmäistä heräämistä / syömistä. Viime yönä kun imetin kahdesti ja kahdesti vain rauhoitin, meni ensimmäiseen tassutteluun ehkä 10min ja toiseen riitti minuutti. Jos kyse on oikeasti nälästä, ei varmaan rauhoitu 10-15 minuutissa.
Tein nyt niin, että kirjasin ylös viikon ajalta kaikki unet. Pääsääntöisesti täytyy sanoa että kohtalaisen hyvin on mennyt. Siirrettiin pikku neiti omaan huoneeseen isompaan pinnasänkyyn, joka aiheutti ensimmäisenä yönä hiukan itkua, mutta se loppui 15min tassuttelun ansioista. Väliin mahtui myös mökkireissu, joka sekoitti hiukan öitä. Iltapuuhat on tehty samanlaisina lähes samoihin aikoihin joka päivä.
Yöt sujuivat 1-2 heräämisellä. Monena yönä on ollut selvästi nälkäinen, vaikka on illalla tankattu mahdollisimman täyteen. Toisina öinä taas ei ole ollut niinkään nälkäinen ja silloin olen saanut rauhoitettua tutilla joksikin aikaa ja siirrettyä syöttöä esim. tunnilla. Vain kahtena yönä jäi kukkumaan. Luulen, että tuo kukkuminen on vaan kehitysvaiheesta johtuvaa. Liikkuu kovasti lattialla ja varmaan harjoittelee niitä asioita yölläkin yms. Omaan huoneeseen siirto on kuitenkin sujunut tosi hyvin ja siellä saa nyt luvan jatkossa nukkuakin.
Iltanukahtamiset on sujunut super hyvin! Alkaa olla ihan normaalia, että iltatoimien aloituksesta nukahtamiseen menee 60min, josta itse nukahtamiseen 5-10 min. Harvoin enää itkee tai jos itkee rauhoittuu tassuttamisella tai pelkällä tutin nostamisella. Öisin on nukahtanut aina syöttöön tai sänkyyn siirtoon.
Jatketaan edelleen iltapuuron antamista ja kasvatetaan määrää pikku hiljaa. Ehkä tuo ensimmäinen syöttö ainakin voisi lähiaikoina jäädä pois. Katsotaan nyt n. kuukausi tätä hommaa näin ja jos ei siloinkaan yöt ala parantua, ruvetaan pitämään kunnon unikoulua. Nyt riittäköön se, että koetetaan tutilla siirtää / estää ekaa syöttöä jos mahdollista ja lisätä kiinteiden määrää. Jahka oppii itse poimimaan tutin unissaan, helpottuu sekin vaiva. Tuttivieroitus sitten joskus myöhemmin…
Kuten edelliseen kirjoitukseen ja laitoinkin, täytyy päivittäistä rytmiä koettaa jotenkin parantaa. Jos päästäisiin 0-1 yösyöttöön ja järkevämpiin ja säännöllisimpiin aamuherätyksiin, elo olisi aika bueno 🙂
Kun on ollut rytmistä puhetta, niin tässä meidän viimeisen viikon unet. Lukee ken jaksaa 😉
Päivä 1: 6.30- 20.30. (2 päikkärit 3,25h ja 2,75h =6h)Yöunien pituus 11h, jonka aikana 2 syöttöä (23.00 ja 4.00) ja n. 1h kukkumista = vuorokauden unet yhteensä 17h
Päivä 2: 8.00-20.20, (2 päikkärit 3,5h ja 0,5h =4h)Yöunien pituus 8,25h, joka aikana 2 syöttöä (23.35 ja 4.15) = vuorokauden unet yhteensä 12,25h
Päivä 3: 6.30-20.30 ( 2 päikkärit 1,5h ja 2,75h =4,25h)Yöunien pituus 11,25h, joka aikana 1 syöttö (pullosta 2.00) = vuorokauden unet yhteensä 15,5h
Päivä 4: 7.35-22.15 ( 3 päikkärit 0,5h ja 1,25h ja 1,5h =3,25h)Yöunien pituus 7,25h, joka aikana 1 syöttö (3.15) = vuorokauden unet yhteensä 10,5h
Päivä 5: 5.30-20.10 ( 2 päikkärit 3,25h ja 1,25h =4,5h)Yöunien pituus 9,5h, joka aikana 2 syöttöä (23.40 ja 2.10), tutitusta. = vuorokauden unet yhteensä 14h
Päivä 6: 5.40-20.30 ( 3 päikkärit 0,75h ja 3h ja 0,75h =4,5h)Yöunien pituus 10,5h, joka aikana 2 syöttöä (23.45 ja 4.00), monta tutistusta ja kukkumista 1h. = vuorokauden unet yhteensä 15h
Päivä 7: 7.00-21.00 ( 3 päikkärit 0,75h ja 0,75h ja 1,25h =2,75h)Yöunien pituus 10h, joka aikana 1 syöttö (3.00) = vuorokauden unet yhteensä 12,75h
Aamuherätys siis välillä 5.30-8.00, vaikka melkein samaan aikaan menty nukkumaan joka ilta! (poikkeuksena päivä 4, joka oli muutenkin poikkeava).
Päiväunia 2,75-6h ja koko vrk unimäärä vaihtelee 10,5-17h!! Tää on aika hurjaa!
Selkeästi yösyötöt yleensä n. 23-00 maissa ja 3-4 maissa jos kaksi syöttöä ja 2-3 maissa jos vain yksi syöttö. Tavoitteena olisi pikku hiljaa päästä eroon tuosta ensimmäisestä syötöstä.
Pikku Pullunen saavuttaa parin viikon kuluttua kunnioitettavan puolen vuoden iän 🙂 Rupesin tässä miettimään, että pitäisikö tässä iässä olla tarkempaa päivärytmiä kun meillä on? Joka paikassa toitotetaan hyvän päivärytmin vaikutusta yöuniin. Tietystikään vauvat eivät ole koneita, jotka toimivat aina täsmällisesti kuin kello. Silti olen pohtinut pitäisikö meillä olla tarkemmat ajat päivässä. Kyllähän meilläkin rytmiä päivässä on, mutta ei niin tarkkaa. Nyt kun mennään enemmänkin sen”kuinka monta tuntia jaksaa olla hereillä päikkäreiden välillä ja kuinka kauan nukkuu”- mukaan. Päiväunien pituudet kun vaihtelevat tosi paljon. Meidän päivärytmimme on tällä hetkellä suunnilleen tällainen:
6-7 Aamuvirkku herää. Yleisin heräämisaika on n. 6.40, mutta aika heittelee välillä 4.45-7.30 tai jopa joskus harvoin 8.00. Jaksaa valvoa max 2h ennen kuin väsähtää aamu-unille.
8-9 päiväunille ( 2 tuntia heräämisestä), joita nukkuu 1,5-3,5h. Aika usein 2-3h verran jos ei ole harrastuksia häiritsemässä unia.Tässä ehkä päivän aikataulun suurin heitto, sillä jos ekat päiväunet alkaa kovin aikaisin ja on lyhyet, voi unien kesto olla esim. välillä 8-9 tai 9-12. Aamun ekat unet määrittävät yleensä sen, nukutaanko 2 vai 3 päiväunet päivän aikana. 10-12 päiväunilta heräilyä. Joskus toiset unet alkavat jo 11.15 kuten lauantaisin vauvauinnin jälkeen, joskus hän vasta herää 12.00. Ekojen ja tokien unien välillä hän jaksaa olla hereillä huomattavasti pidempään, usein 3-4h. Tässä välissä voi myös koettaa vaikuttaa seuraavien unien ajankohtaan (mutta ei kestoon…)
14-16 välillä toisille unille. Kesto joko 40min (jolloin usein nukkuu vielä kolmannet unet) tai 1,5-2,5h jos aamun unet lyhyet.
17-18 vikat unet joskus. Näistä voitaisiin koettaa päästä eroon. Jos on herännyt tokilta unilta klo 16 tai sen jälkeen, jaksaa yleensä valvoa n. 20.00 tai 21.00. Jos on herännyt esim. klo 14 jo unilta, nukutaan illalla vielä nämä vikat unet.
19-20 iltapuuhat ja nukkumaan yleensä 20-20.30 välillä. Uni tulee 20-21.
En ole kyllä huomannut että Pulu häiriintyisi erilaisista päivistä ja rytmeistä. Aina herää unilta hymyilevänä ja hyväntuulisena, vaikka joskus joutuukin heräämään kesken uniensa. Voitaisiin varmaan kuitenkin varovasti alkaa ohjailla rytmiä haluttuun / hyväksi koettuun suuntaan niin, että ruokailut ja hereillä olojaksot määrittävät unia paremmin. Kiinteitä maistellaan vielä niin vähän, että niillä ei ole kovin tarkkaa aikataulua. Lisätään niitä nyt kuitenkin koko ajan ja koetetaan alkaa jaksottamaan päivää enemmän aterioiden mukaan. Päiväunilta en lasta rupea tarkoituksella herättämään ellei ole pakko menojen takia. Harrastukset jäävät myös toukokuun lopussa kesäksi pois, joka varmasti rytmittää päiviä enemmän. Se on sitten ihan eri asia miten syksyllä päästään esim. 9.30 alkavaan muskariin jos neiti edelleen haluaa nukkua pisimmät unet aamuisin… Se on sen ajan murhe ja onneksi ( ja onnettomuudeksi) rytmi muuttuu jatkuvasti lapsen kasvaessa.
Netistä poimittuja vinkkejä parempiin yöuniin. Ehdotuksiahan nämä ovat, eivät totuuksia. Suurinta osaa ollaan kyllä jo toteutettu tai toteuttamassa. Suluissa OK, jos ollaan näin jo toimittu.
Päivä
- Järjestä lapselle selkeä päivärytmi ( tässä meillä varmaan parannettavaa?!)
- Pyri ajoittamaan lapsen ruokailu 3-4 tunnin välein (OK)
- Ulkoiluta lasta päivittäin (OK)
- Järjestä aikaa yhteisiin hellyyshetkiin lapsen kanssa (OK)
- Päiväunet (yhdet tai kahdet) ulkona tai sisällä kuuluvat vauvan elämään (OK)
Ilta
- Rauhoita iltapuuhat ajoissa, vältä riehakkaita leikkejä illalla (OK)
- Noudata säännöllistä iltatoimien järjestystä ja nukkumaanmenoaikaa (hakusessa)
- Tarjoa lapselle iltaruoka ( maito, puuro tai velli) ennen nukkumaanmenoa (OK)
- Iltaruuan jälkeen on iltapesun, vaipanvaihdon ja uniasun pukemisen ja hampaiden pesun aika (OK)
- Järjestä nukkumispaikka miellyttäväksi (OK)
- Ota iltarituaali tavaksi : iltalaulu, -loru (tekeillä),silittely, suukko, unilelu (OK)
- Älä venytä nukuttamista. Pyri poistumaan lapsen luota hyvän yön toivotuksen jälkeen. (OK)
Yö
- Pyri minimoimaan palvelut, jos lapsi herää. (OK)
- Ääntelevä lapsi voi nukahtaa itsekseen. Odota ennen kuin menet lapsen luo. (OK)
- Anna huoneen olla hämäränä tai pimeänä. (OK)
- Lasta ei tarvitse itkettää kohtuuttomasti. Voit käydä rauhassa tarkistamassa, ettei lapsella ole hätää. Laita lapsi rauhallisesti nukkuma-asentoon, anna unilelu tai huvi-tutti ja totea, että on yö ja nyt nukutaan. Pyri poistumaan sängyn viereltä. (OK)
- Anna lapsen olla sängyssä. Tarvittaessa suurimman itkun voi rauhoitella sylissä ja laskea lapsen tyynnyttelyn jälkeen nukahtamaan omaan nukkumapaikkaansa tasaisen käden kosketuksen saattelemana. (ei yleensä itke. Pitää kokeilla)
- Yleensä lapsi ei tarvitse juotavaa tai syömistä. Jos niitä tarjotaan, lapsi tottuu hel-posti siihen. (joskus tarvitsee, joskus ei. On kuitenkin vasta 5,5kk. Tähän palataan myöhemmällä iällä)
- Tarvittaessa vaihda vaippa. (EI vaihdeta)
- Jos yleensä lapsen luona kävijä on äiti, kannattaa kokeilla kävijänä isää. (vuoroilloin)
Toisenlaisia vinkkejä:
- ei päikkäreitä viiden jälkeen (joskus, joskus ei. En ole huomannut suurta vaikutusta.)
- hyvät päiväunet = hyvät yöunet. (en ole huomannut yhteyttä)
- huoneen tuuletus pari tuntia ennen nukkumaanmenoa (lämpiminä päivinä tehty)
Viime yö oli taas tyhmä… Nukahti 20.30 ja heräsi ensimmäisen kerran 23.00. Ei herännyt itkien / nälkäisenä, mutta ei myöskään hihkunut super innoissaan kuin yleensä. Höpötteli hiljaa itsekseen / pyöri ja ynisi. Jonkun 20-25min koetin tutilla nukuttaa. Oli rauhallinen ja väsyneen oloinen, mutta ei nukahtanut. Sitten alkoi hiukan itkeskellä, mutta rauhoittui aina kun laitoin tutin takaisin. Tätä jaksoin n. 30min, kunnes itku alkoi yltyä. Koetin pitää kättä vaan päällä, mutta ei oikein enää rauhoittunut. Lopulta luovutin ja imetin. No, senpä jälkeen vasta alkoikin hihkua! Onneksi ei kuitenkaan hihkunut kovin kauaa / kovaan ääneen, joten nukahdin jossain vaiheessa.
Mielestäni ei ainakaan alun perin herännyt nälkäänsä. En tiedä tuliko nälkä pyöriessä vai kokiko vain tissin tarvetta. Veikkaan enemmän jälkimmäistä. Sen takia koetinkin varovasti pienimuotoista tassutusta, sillä olin ihan varma että nukahtaa pian. Sitten kun rupesi itkemään, päätin etten luovuta liian nopeasti. Luovutin varmaan kumminkin… Kyllähän tähän ikään kuuluu levottomat unet kun uutta opitaan jatkuvasti, mutta silti mulla alkaa mennä hermo… Varsinkin kun edellinen yö oli taas aika hyvä.
Päätin nyt alkaa tehdä päiväkirjaa seuraavien päivien / viikon unista. Aloitan edellisyöstä. Kokeillaan eri juttuja ja katsotaan onko niillä mitään vaikutusta mihinkään. Teen päivistä yhteenvedon ja laitan sitten tänne.
Pieni poikasemme on ollut suht hyvä yöunien nukkuja aina. Siis suht hyvä. Hirveästi ei ole kehdannut valittaa kun monella kaverilla on yöt paljon huonompia. Ei ne silti meilläkään aina luksusta ole, tai oikeastaan hyvin harvoin. Ensimmäiset 3kk menivät ikäänsä nähden hyvin. Pulu heräili 2-3 kertaa yössä syömään ja nukahti aina kiltisti takaisin uneen. Kun tuli 3kk täyteen, rupesivat yöunet huononemaan. Yöllistä kukkumista oli entistä useammin. Neljän kuukauden paikkeilla näytti jo hetken hyvältä kun heräämisiä oli enää 1 yössä ja kukkuminen vähentynyt, kunnes taas tuli takapakkia parin viikon päästä. Nyt viimeinen kuukausi ollaan heräilty vähintään 2 kertaa yössä ja ensimmäinen syöttö on entistä aiemmin. Myös yökukkuminen on palannut.
Toissayönä tämä pikku uniterrori räjäytti pankin: Hän nukahti 20.00 ja heräsin ensimmäisen kerran itkien jo 22.00 (ennen heräsi 00-02 välillä). Koettiin rauhoitella, mutta päädyin kuitenkin imettämään. No, nukahti herätäkseen samaan hommaan vartin päästä! Nyt en tietenkään imettänyt ja jouduin rauhoittelemaan sylissä, jonka seurauksen heräsi kunnolla. Höpötteli itsekseen 2h ennen kuin jatkoi unia! Sitten nukkui 4 tuntia ja heräsi taas tunniksi höpöttelemään! Aivan super ärsyttävää! Seurustelemaan en keskellä yötä rupea, joten jos homma jatkuu kukkumisena, saa hän rauhassa kiljahdella omassa huoneessaan. Ei olla tätä siirtoa isompaan sänkyyn omaan huoneeseen vieläkään toteutettu, sillä isommassa sängyssä pyörii enemmän. Nykyisessä sängyssään kun nukkuu melko paikallaan, sillä siinä ei mahdu kääntyilemään. Toivoisin että hän oppii kääntymään vatsalta takaisin selälleen pian, sillä en jaksaisi rampata toisessa huoneessa koko ajan toista kääntämässä. Saa nähdä kumpi tulee ensi vastaan, sängyn laidat vai uusi opittu taito.
Sitä olen myös kovasti miettinyt, että herääkö hän oikeasti nälkään vai totuttuun tapaan. Ainakaan toissa yön kukkumiset eivät nälästä johtuneet. Edelleen on ihan ok herätä 1-2 kertaa yössä imettämään jos toisella on oikeasti nälkä. Ei tuo herääminen sinänsä minua niin ärsytä, mutta kukkuminen yhdistettynä aikaiseen heräämiseen ärsyttää. Lisäksi ensimmäinen syöttö on nykyisin niin aikaisin, että harvassa ovat yli 3h unipätkät. Yöt ovat myös hyvin erilaisia. Joskus ensimmäinen herääminen on jo parin tunnin päästä nukahtamisesta, joskus vasta 4h. Välillä herätään kerran, välillä kolme. Yöunien pituuskin vaihtelee 8-12h.
Varsinaista unikouluahan ei suositella alle 6kk ikäisille, joten toistaiseksi toivon vaan että heräämiset / kukkumiset vähenevät iän karttuessa. Jotain pieniä toimenpiteitä ollaan nyt päätetty kuitenkin toteuttaa parempien öiden toivossa: Aloitettiin pari päivää sitten puuron maistelu. Jahka määrät kasvavat, aion täyttää tuon pienen massun täpötäytteen puuroa n. tuntia ennen nukkumista. Koetetaan myöskin erottaa iltaimetys nukkumaanmenosta, jotta hän ei yhdistä viimeistä imetystä nukahtamiseen. Koetan imettää pian iltapuuron jälkeen joko jo ennen iltapesua tai heti sen jälkeen. En imetä makuuhuoneessa vaan jossain muualla. Koetan estää rinnalle nukahtamisen. Tarvittaessa maidon voi myös antaa pullosta. Maidon jälkeen seurustellaan rauhassa meidän sängyssä, josta siirto omaan sänkyyn kun tuntuu väsyneeltä. Sitten iltalaulu tai satu ja pusut ja hyvät yöt. Tarkoituksena on opettaa hänet nukahtamaan itse ilman apua tai rintaa. Tätähän ollaan jo n. kuukauden verran tehtykin ja hyvin on mennyt. Ongelmana vaan on ollut n. joka toinen ilta rinnalle nukahtaminen.
Eilen illalla tein yllämainitut asiat ja yö oli tosi hyvä! (Saattoi kyllä olla ihan puhdasta sattumaa). Hän nukahti 21.00 ja rupesi pyörimään joskus 00.00 maissa. Ei kuitenkaan ollut vielä kunnolla hereillä. Tungin vaan itsepintaisesti tuttia suuhun, joka lopulta kelpasi ja hän jatkoi uniaan. Seuraavan kerran hän heräsi vasta 3.45 nälkään ja nukahti imetyksen jälkeen. En silloinkaan antanut nukahtaa rinnalle vaan siirsin omaan sänkyyn ennen kuin taju karkasi lopullisesti. Vartin verran pidättelin hengitystä herääkö vai nukahtaako, mutta nukahti kuitenkin. 5.00 maissa pyöri taas ja sain tutilla rauhoitettua. Lopulta herättiin kunnolla 6.30, joten yhdellä syötöllä selvittiin.
Saa nähdä miten taas seuraavat yöt sujuvat. Ei nuo iltarutiinit ole ennenkään mitään ihmeitä tehnyt, mutta josko ajan kanssa niistä olisi hyötyä. Kyllähän olen sitä tuttia aiemminkin koettanut tarjota ja joskus se kelpaa ja joskus ei. Ongelmana on kuitenkin aina se, että on vaikeaa tulkita onko hänellä oikeasti nälkä. Rinnan antaminen on se helppo ratkaisu, joka yleensä päättyy nukahtamiseen. Riskinä tutilla rauhoittamisessa on aina se riski, että sitten viereisessä sängyssä lauleskellaa iloisesti 1-2h… Jahka ikää alkaa olla lähemmäs 7kk, käynnistyy hard core unikoulu jos nukutaan edelleen alle 5h unipätkiä. Olisi myös tosi kivaa, jos öiden pituus vakiintuisi ja samoin aamujen herätyksen ajankohta. Ei ennen klo 6.00, kiitos!
Toissapäivänä hän kääntyi muutaman minuutin aikana viisi kertaa vatsalta selälle. Tätä ennen hän on kääntynyt ihan muutamia kertoja, mutta enemmänkin vahingossa. Nyt se toistui niin monesti, että taisi olla tahallinen taito. Hän siis kääntyili vuorotellen selälleen ja vatsalleen edeten kierimällä pitkin lattiaa. Kääntyilyn lisäksi hän pyöri akselinsa ympäri, joten lopputuloksena hän pötkötteli reilun metrin päässä lähtöpaikastaan, eri päin. Kovasti hän myös koettaa ryömiä eteenpäin. Aina jos häntä auttaa laittamalla käden jalkapohjia vasten, punkee hän itseään eteenpäin. Usein kun lopettaa tämän auttamisen, koettaa hän hetken entistä sinnikkäämmin edetä nostamalla peppuaan ylöspäin. Treeni siis auttaa 😉 Pientä temperamenttiakin on havaittavissa… Aina välillä jos häneltä ottaa jonkin lelun (tai oikeasti ”ei lelun”) pois käsistä, seuraa siitä loukkaantunutta itkua. Tänään meinasi melkein jo tulla tappelu kaverin kanssa lelusta! Taitaa tyttö sittenkin olla perinyt osan Äitinsä temperamentista. Voi Isä parkaa…
Syöminen tulee päivä päivältä tutummaksi ja varmemmaksi. Toistaiseksi meillä on maisteltu soseina päärynää, perunaa ja parsakaalia. Päärynä on ihan suosikki ja sitä hän syö mielellään vaikka kuinka paljon. Yllättävän taitavasti hän osaa myös itse syödä lusikalla kun lataa sen täyteen sosetta. Hyvin sujuvasti solahtaa päärynälusikka suuhun kerta toisensa jälkeen! Perunaa ja parsakaalia hän vielä hiukan ihmettelee, varmaan myös erilaisen koostumuksen takia, sillä ne soseet olen tehnyt itse. Sormiruokailu on aloitettu tutustumalla kurkkuun. Lähipäivien / viikkojen maistelulistalla on persikka. porkkana ja mango, sekä riisipuuro.
Oltiin ke-pe kaksi yötä mökillä. Ensimmäistä kertaa tänä vuonna ja ensimmäistä kertaa lapsiperheenä. Kissatkin olivat mukana. Hyvin mahduttiin autoon kaikki 5, sekä tavarat ja vaunutkin. Vaunuja ei tosin otettu saareen asti, mutta mahtuivat varuiksi autoon. Kaikki meni tosi hyvin ja kivaa oli! Säät olivat vaihtelevat, mutta oikeastaan paremmat kuin luvattiin. Päästiin molemmat venematkan kuivana ja oli sopivan lämmin niin kissoille kuin pienelle ihmisellekin. Pulu ei venematkasta ollut moksiskaan, hän itse asiassa nukkui kotiin päin tultaessa. Silloin oli todella kova sumu, eikä eteen nähnyt juuri mitään. Ilman navigaattoria oltaisiin eksytty ja nytkin ajauduttiin sen verran kurssista, että osuttiin kiville… Ei tullut kuitenkaan mitään suurempaa vahinkoa.
Muuten mökkeily sujui kaikilta mukavasti, mutta toisena iltana Pulusen nukkumisessa oli hiukan haastetta: hän nukahti matkasänkyyn 19.30 hiukan itkien. Hän heräsi ensimmäisen kerran jo 21.00 itkien ja ei rauhoittunut kuin imettämällä. Hän nukahti vasta 21.50 uudestaan heräten taas itkien 23.00! Silloinkin rinta auttoi ja hän nukahti pian. Loppuyö meni normaalisti heräten 3.00 ja 5.20. jolloin noustiin ylös. Hän olisi kyllä nukkunut pidempäänkin, mutta kärpänen herätti! En tiedä mistä öinen hulabaloo. Uudesta ruuasta, rokotteista, vieraasta paikasta? Tuntemattomia ovat vauvojen tiet, taas kerran.
Pieni ihmisemme on siirtynyt pelkästä äidinmaidosta makujen maailmaan. Ollaan nyt maistatettu päärynää neljän päivän ajan. Aloitettiin päärynällä perinteisen perunan sijaan, sillä se oli kätevä ruoka ottaa mukaan myös mökille suoraan purkista. Maistelut ovat sujuneet hyvin. Ei hän ole vielä suuresti ruokailuun tai päärynään rakastunut, mutta kaikki on suuhun uponnut ja siellä pysynyt mitä sinne on laitettu 🙂 Ensimmäiset lusikalliset hän hiukan väänteli naamaa, mutta sen jälkeen on lähinnä ihmetellyt mitä kummaa sinne suuhun hänelle laitetaankaan. Suu ei aukea kovin hyvin vielä lusikalle, välillä kyllä. Hiukan tässä uudessä hommassa on vielä opeteltavaa 🙂 Uutta ruokaa suurempi hitti on sen sijaan ollut nokkamuki, josta hän saa juoda vettä. Muki kiinnosta kovasti ja ilme muuttuu hämmästyneeksi kun sieltä tuleekin suuhun viileä nestettä! Tänään varsinkin hän selvästi tajusi miten homma toimii.
Koska päärynästä ei tuntunut tulevan mitään allergisia oireita, siirtynemme huomenna perunan ihmeellisen maailmaan. Kai tässä aloitellaan niillä ruuilla mitä kaapista tai pakkasesta jo valmiiksi löytyy, eli aika P-voittoista: päärynä, peruna, porkkana, parsakaali, persikka. Ehkä vaihdamme kirjainta näiden jälkeen 😉 Maistellaan nyt pikku hiljaa 1-2 uutta makua viikossa ja katsotaan millainen vastaanotto seuraavilla mauilla on.
Toiveena olisi, että kiinteiden aloitus saisi kakkaamistahdin hiukan hidastumaan. Se voi kyllä mennä myös toiseenkin suuntaan… Häneltä kun saa edelleenkin vaihtaa 2-4 kakkavaippaa päivittäin ja varsinkin kestovaippojen tahrojen esipesuhinkkaus käsin alkaa tympiä. Tavoitteena on myös saada 2-3 viikon kuluttua puuroa peliin, josko se vaikuttaisi yöuniin.
Oltiin su iltana leffassa ja Pullu oli hoidossa mummilassa. Suunnitelma oli nukuttaa hänet sinne klo 20 ja noutaa klo 23 nukkuvana kotiin unia jatkamaan. Muuten kaikki meni mallikkaasti, paitsi että hän ei ehtinyt nukahtamaan ennen kuin lähdettiin elokuviin. Mummi joutui hänet sitten nukuttamaan. Oli KUULEMMA itkenyt 10min ja nukahtanut. (olikohan tuo kaunisteltu totuus?…). Siellä hän kuitenkin tyytyväisenä nukkui vieraassa kodissa, vieraassa (isossa) pinnasängyssä kun tultiin leffasta ja saatiin kuin saatiinkin hänet nukkuvana kotiin ja omaan sänkyyn unia jatkamaan 🙂
Kaiken kaikkiaan hyvä keikka ja isovanhemmatkaan eivät tainneet saada suuria traumoja? Minua äitinä jännitti varmaan kaikista eniten miten homma sujuu, kun nukutuksen kanssa on joskus ollut Isillä hiukan ongelmia. Olikin tosi huojentavaa huomata, että kaikki menikin noin hyvin. Ehkä hän pääsee koko yö yökylään sitten joskus kun ei enää herää öisin.
Tässä taas kerran koottuna miten olet kehittynyt viimeisen kuukauden aikana
- Strategiset mittasi ovat 6910g, 65,5cm (päänympärys 41cm). Olet edelleen suht hoikka. Painosi on tasaantunut paljon. Hiukan enemmänkin saisit painaa.
- Ääntely sen kun lisääntyy ja monipuolistuu. Uusina äänityyppeinä mm. komentava ääni, sekä ääni joka tarkoittaa että haluat nähdä tai koskea (tai laittaa suuhun jotain).
- Käännyt selältä vatsallesi kuin vanha tekijä. Toiseen suuntaan homma ei vielä toimi. Kääntyilet mm. hoitopöydällä jo niin, että vaipanvaihtaminen alkaa olla taitolaji.
- Olet löytänyt jalkasi ja varpaasi 🙂 Kovin paljon et niitä vielä suuhun tunge, mutta jonkin verran. Otat niistä kuitenkin heti kiinni kun mahdollista ja olet söpö pieni kippura. Muita uusia ”taitoja”ovat päristely, nenätuhina ja alahuulen imeskely.
- Neuvolantäti kehui, että sinulla on suojarefleksit, jotka kehittyvät yleensä vasta 6kk iässä. Nouset jo sylissä istumaan ja lattiallakin yrität sitä kovasti tekemällä vatsalihaksia.
- Nukut edelleen pienessä minipinnasängyssäsi (40 X 90cm) vanhempien sängyn vieressä. Et onneksi vielä käänny unissasi, joten mahdut hyvin. Lisäksi unipussi estää sätkimistäsi.
- Heräät öisin syömään yleensä 2 kertaa (joskus 1, joskus 3). Osaat nukuttaa itsesi hienosti jos jäät kukkumaan ja huutelemaan. Yösi ajoittuvat välille 19/20-5.20-7… kestäen 9-11h. Iltanukutus on aika helppoa. Nukahdat yleensä 5-40 minuutissa itseksesi omaan sänkyysi joskus hiukan itkeskellen, joskus täysin hiljaa. Olet ottanut unirätit (kissa ja norsu) omaksesi ja nukahdat usein rättiä naamaan hieroen ja nukut rätti naamalla useita tunteja tyytyväisenä.
- Päiväunia nukut samalla lailla kuin ennenkin 2-3 kpl yht 3-5h päivässä. Nukahdat helposti ulos, sisällä unet ovat vaikeammat.
- Ruokavaliosi on edelleen hyvin yksipuolinen, maitoa. Siihen tulee nyt kyllä jo tänään muutos kun ruvetaan maistattamaan uusia makuja. Kakkaat edelleen 2-4 kertaa päivässä. Toivottavasti uudet ruuat saavat tähän aikaan muutosta.
- Vaunuilet nykyisin matkarattaissa usein puoli-istuvassa asennossa ja ihmettelet sieltä käsin maailmaa tyytyväisenä. Olet erittäin kiinnostunut kaikesta mitä ympärilläsi tapahtuu. Olet myös samasta syystä hyvin tyytyväinen rintarepussa.
- Olet alkanut hiukan vierastaa. (Alkoi kun täytyit 4kk). Ugia pelästyt aina välillä ja sinua itkettää. Yleensä et kyllä vierasta, mutta joskus esim. juuri heränneenä saatat huolestua vieraassa sylissä tai jos vieras naama tulee liian lähelle.
- Kuljet mielelläsi äitisi mukana kahvilla ja kaiken maailman vauvaharrastuksissa. Olet mm. tyytyväinen pieni muskarilainen ja alat aina huitoa kovasti kun kuulet tuttuja lauluja. Vauvauintia olet harrastanut 3kk iästä asti, mutta se ei ole lyönyt itseään vielä kovin hyvin läpi. Tallillakin ollaan oltu kahdestaan monta kertaa ja sielläkin viihdyt mainiosti.
- Uusia mielenkiinnonkohteita näin 5kk iässä ovat kissat, peilit (enemmän kuin ennen), varpaasi, kaukosäädin, kännykkä yms. ”ei lelut”, ulkomaailma, sanomalehdet jne. Vappupallo oli sinusta mahtava :=)
- Aina vaan olet ihana, iloinen ja reipas pieni tyttö, jonka kanssa on ilo olla ja puuhailla! Odotan innolla kesää ja lämpimiä säitä, jotta päästään yhdessä pihalle puuhaamaan!
Viime la harjoiteltiin vauvauinnissa vihdoinkin sukeltamista. Olisi sitä voinut kai jo aiemminkin kokeilla, mutta ei tullut puheeksi. Nyt kuitenkin sukellettiin muutaman kerran. Pikku neiti ei ollut sukeltamisesta erityisen kiinnostunut, mutta ei protestoinutkaan. Ainoa protesti / kiukkuilu tuli kun hän joutui luopumaan sinisestä ämpäristä sukelluksen ajaksi! Luultiin ensin, että häntä itketti sukeltaminen, vaan ei, kiukkuilu johtui lelusta luopumisesta. Heti kun hän sai ämpärin taas käteensä (=suuhunsa), oli hän taas yhtä iloa ja jokeltelua… Tämä oli ensimmäinen kerta kun hän suuttui kun jokin asia häneltä kiellettiin / otettiin pois. Tytössä taitaa siis sittenkin olla äitinsä luonnetta. Voi ei.
Oltiin viime viikonloppuna Pulun ensimmäisellä ulkomaanmatkalla Ruotsissa. Vietimme yhden päivän ja yön ystäväperheen luona Tukholmassa. Matka sinne tehtiin lentäen ja takaisin laivalla. Kaikki sujui super hyvin! Lento sujui ilman mitään kommervenkkeja ja vaunut ja turvakaukalokin tulivat ehjänä perille. Pieniin korviin ei sattunut ja hän vietti lentomatkan äitinsä sylissä nukkuen. Poikasemme käyttäytyi myös hienosti kylässä ja nukahti vieraassa paikassa vieraaseen sänkyyn kahdessa minuutissa ja nukkui yön heräten vain kerran 🙂 Laivallakin hän nukahti yöunille sopivasti vanhempiensa illallisaikaan. Oltiin Siljalla Commodore-hytissä ja se oli kyllä hyvä ratkaisu näin pienen kanssa. Siellä saatoimme rauhassa katsella merinäköalaa kuohuviiniä siemaillen samalla kun Pulu leikki tyytyväisenä lattialla. Hyttiin oli myös tuotu valmiiksi vauvansänky vaaleanpunaisilla prinsessalakanoilla 😉
Kummallisin asia viikonlopussa oli kuitenkin se, että jouduimme lauantaina herättämään Pulun 8.00 jotta ehdimme kentälle ajoissa! Noin myöhään hän ei ole nukkunut 2-3 kk! Tietysti kumpikaan meistä ei osannut nukkua kun kerrankin olisi voinut… Nyt myös matkan jälkeen on moni aamu alkanut vasta seitsemän jälkeen, paitsi tietysti tänään normaalisti 5.20… Voi kun hän rupeaisi taas nukkumaan aamuisin pidempään, jooko?! Yöherätykset ovat taas tasaantuneet kahteen kertaan yöllä ja ensimmäinen unipätkä on taas pidentynyt. Ei tullut hampaita, vaan kai nämä vaan on niitä ”vaiheita”… Alhaalla kyllä näkyy kaksi pientä valkoista hampaan kulmaa, mutta eivät ole tulleet vielä läpi.
Alan jo oikeasti odottaa kesää ja aikaa jolloin ei ole harrastuksia. Niin kivoja kun nuo päiväaktiviteetit ovatkin, rikkovat ne aika välillä neidin päiväunirytmiä. Tai varsinaista kunnon rytmiähän meillä nimenomaan ei ole. Josko kesällä saataisiin tasaisempi rytmi aikaan. Hänen rytminsä on nyt vielä hiukan hakusessa, mutta mukavan joustava. Ei sinänsä, hän on tyytyväinen näinkin, kunhan saa päivän aikana aina tarpeeksi unta, ruokaa ja rakkautta.
Ensi ma on neuvola ja Isän isyysloma! Jee! Paljon on erilaista ohjelmaa tiedossa ja lisäksi mukavaa yhdessäoloa koko perheen voimin. Voipi olla, että alamme maistella uusia makuja ensi viikolla! Pienestä vauvastamme tulee isompi kun ruokavalionkin laajenee! Yksi ”ison tytön merkki” on muuten jo ollut nähtävissä reilun viikon: ostettiin kauan kaipaamani matkarattaat jotka ovat ihanat! Siinä Pullunen nyt makoilee kuin iso lapsi, ilman vaunukoppaa. Hyvin on mennyt ja kovasti hän on tykännyt. Hän on jo niin jäntevä ja punkee istumaan, että ollaan laitettu selkänojaa hiukan ylemmäs jotta hän näkisi paremmin. Myös rintareppua ollaan nyt käytetty ulkonakin enemmän. Maailma on täynnä jänniä ja ihmeellisiä asioita, joita hän tykkää katsella ja hihkua. Herätimme lentokentällä positiivista huomiota, kun Pulu hihkui isänsä sylissä kaikkea näkemäänsä 😉 On se vaan niin mahdottoman hauska tyyppi! <3
