En olisi tätä ikinä uskonut 3-4 viikkoa sitten, mutta uuden hampaantulon vuoksi pienestä rintalakkoilijastani on tullut yhtäkkiä tissitakiainen! Kun ei kerran ole kiinteät maistunut melkein viikkoon, ei ole ihme että rinta kelpaa. Jotenkin vain tuntuu nurinkuriselta kun ensin ollaan jonkin aikaa tapeltu siitä suostuuko hän syömään maitoa vai ei ja nyt se kelpaa mitä mainioimmin. Kun aiemmin söi 3-4 kertaa / vrk, on nyt maitoa + velliä mennyt 6-8 (!) kertaa.
Lähipäivien tiheät imusessiot ovat saaneet maitorauhaset suht aroiksi ja imetys tympii. Myös maidon riittävyys mietityttää, sillä juo tosi mielellään pullosta vielä imettämisen jälkeenkin. Määrät on myös olleet tosi isoja. Kun ennen söi yhdellä syötöllä esim. 80-120ml, syö nyt 120-170ml. Enempää ei olla tarjottu, joten en tiedä kuinka paljon söisi! Esimerkiksi juuri äsken kun hän heräsi päiväunilta, imetin. Puoli tuntia myöhemmin kitisi ja oli tyytymätön ja kokeilin olisiko nälkäinen. Söi taas, mutta tuntui jääneen vieläkin nälkäiseksi. Lämmitin kokeeksi 150ml korviketta ja söi kaiken! Miten voi mahtua noin paljon maitoa kahden imetyskerran jälkeen 50 min sisään?
En olisi tätä uskonut, mutta alan vakavasti harkita imetyksen lopettamista tai ainakin osittain pulloon siirtymistä. Pullo nimittäin tuntuu kelpaavan aina. Pulloruokinta ei tunnu myöskään olevan hänellä niin häiriöille altis kuin rintaruokinta. Tänäänkin kun äänettömällä oleva puhelimeni soi toisessa huoneessa, keskeytyi imetys. Sitten taas suuren sankarin, Isin kotiin tuleminen ei keskeyttänyt pulloruokintaa. Saa nähdä myös miten ylipäätään käy rinnan kiinnostuksen jos kiinteät taas kelpaavat paremmin. Tuntuu vain, että saa pullosta paljon enemmän maitoa kerralla, jolloin sitä ei tarttisi olla edes niin usein saatavilla.
Tärkeintä on kuitenkin että lapsi syö tavalla tai toisella. Jos rintalakkoilu / temppuilu jatkuu vielä lähiviikkoina, siirrytään meillä pikku hiljaa pulloon enemmän ja enemmän. Jos kiinteät tuntuvat taas maistuvan, koetetaan nyt ainakin saada iltaisin tankattua lapsi täyteen ruokaa, jos yöt sujuisivat ilman syömistä. Maitopullo juuri ennen nukkumaan menoa ei välttämättä ole huono idea. Ollaan sitä kyllä nyt parina iltana toteutettu, ilman toivottavaa tulosta. Huvittavaa kyllä, sen ainoan yön kun on tähän asti nukkunut heräämättä, meni nukkumaan massu aika tyhjänä… Katsellaan miten syöminen tästä taas lähtee!
Avainsanat: imetys, korvike, pullo
Viime yö oli taas huono. Heräsi vain pari kertaa, mutta molemmilla kerroilla itki tosi kovaa, eikä rauhoittunut millään muulla kuin rinnalla. Ei edes syliin tai meidän väliin ottamisesta. Tämä oli eka kerta. Yleensä rauhoittuu kyllä nopeasti paijailuun, mutta itkee vasta kun koetetaan poistua huoneesta. Nälkä ei varmaankaan ollut, sillä oli taas illalla vetänyt 170 ml pullosta.
Syöminen on selvästi parantumassa. Eilen kiinteitä meni päivän aikana ehkä 1,5 purkillista, joka on puolet normaalista määrästä, mutta paljon paremmin kuin lähipäivinä. Tänään lounaalla söi jo aika normaalisti ja päivällisellä tuplasti sen minkä yleensä! Jopa aamupuuroa söi hiukan. Hammasta ei suussa näy…
Ei kyllä ole ihme että yöunet on huonoja kun taas on uusi taito opittuna! Viikonloppuna ensi kertaa kokeiltua polviseisontaa on tänään harjoiteltu koko ajan. Pelottavasti koettaa nousta myös alimmalle rappuselle. Taitaa olla aika asentaa turvaportit ja poistaa koriste-esineet yms. pois pöydiltä. Voinemme todeta kuitenkin uuden taidon ilmestyneen 🙂 Tämä motorinen kehitys on kyllä viimeisen kuukauden sisällä ollut hurjaa kun on oppinut ryömimään, nousemaan istumaan ja polviseisontaa. Lisäksi on nyt usein konttausasennossa, mutta ei vielä koeta siinä edetä.
Eräs hauska pikku juttu on myös ehkä unohtunut mainita: meillä pissataan pottaan ja kerran on kakattukin 😉 Ei siis harrasteta mitään varsinaista potattamista yms, vaan kokeillaan usein vaipanvaihdon yhteydessä joko sieltä jotain tulisi. Aamuisin tekee lähes joka päivä ison pissan pottaan ja yövaippa onkin usein aika kuiva. Välillä myös päivällä onnistaa 😉 Tarkoituksena vain vähentää vaippoja tai ainakin pitää ne kuivempina ja totuttaa pikkuinen pottaan paikkana, jossa voidaan välillä hetkeksi istahtaa.
Toinenkin uusi rutiini on Pulusen elämässä: hampaiden pesu. Ollaan toistaiseksi pesty hampaat vain iltaisin. Vielä se tuntuu hänestä olevan hauskaa puuhaa, vaikka ei suuhun helpolla annakaan kurkata. Ehkä muumitahnalla on osuutensa asiaan 😉
Viimeiset pari vrk ovat olleet suht hankalia. Lusikkaruoka ei maistu lainkaan, suostuu syömään vain omin sormin. Maitoa taas menee vaihteeksi hyvin, mutta pakkohan se on mennä kun muu ei maistu. Eilinen ilta ja tänään osa päivästä on myös mennyt itkiessä. Kaikki oireet viittaavat taas kerran hampaisiin. Mitään ei vielä kyllä näy eikä tunnu. Tänään on suostunut taas syömään lusikasta jonkin verran, joten josko kohta helpottaisi. Kokeiltiin eilen illemmalla antaa velliä ekaa kertaa kun itkeskeli kovasti ja epäiltiin lisäksi nälkää. Oli syy sitten hampaat tai nälkä, itku loppui sen jälkeen. Annettin kyllä myös hiukan särkylääkettä, jolla saattoi myös olla vaikutusta. Tänään söi rintaa kahdesti kahden tunnin aikana ja lisäksi puolikkaan purkin ruokaa (jee!), mutta tuntia myöhemmin söi vielä 170ml velliä, joka on hänelle suuri annos! Onhan se mahdollista, että multa alkaa maito lisäksi loppumaan kun noin hyvin ruoka mahtuu. Varmaan ne hampaat on perimmäinen syy kaikkeen ja tuttipullo, rinta ja tutti helpottavat ienten kutinaa.
Viime yökin meni aika kehnosti useilla herätyksillä. Imetin myös kahdesti, sillä ajattelin rinnan helpottavan mahdollista kipua. Sitä paitsi kai sitä on yöllä nälkä kun päivällä ei syö. On tämä kyllä välillä aika huvittavaa elämää, kun mennään ”vaiheesta vaiheeseen” jatkuvasti. Välillä on super hyviä öitä ja päiviä ja sitten taas jokin mättää… Toivottavasti palataan kohta taas normaaliin, mitä se sitten lieneekään 😉
Avainsanat: hampaat
Kuten otsikko jo kertoo, on meidän perheessä taas opittu tai oppimassa uusia asioita! Pulu nousi pari päivää sitten veneellä itse polvilleen ja seisomaan vinssiä vasten. Sen jälkeen temppua ei ole kovin monesti vielä kokeiltu, mutta eiköhän se ole jo pian arkipäivää. Häntä itseään tämä uusi temppu ei selvästikään hätkähdyttänyt, ei tainnut edes tajuta tehneensä jotain uutta. Pinsettiotetta harjoitellaan myös päivittäin entistä paremmin. Hän on jo muutaman viikon osannut ottaa ruokaa pöydältä jonkin sorttisella pinsettiotteella, mutta nyt homma sujuu jo kuin vanhalta tekijältä. Tänään hän on syönyt samaa puolen sentin kurkunpalaa uudestaan ja uudestaan lattialta… Sen nieleminen ei tunnu onnistuvan, mutta lattialta poimiminen sitäkin paremmin 😉 Pikku kivet hiekkalaatikolla sujahtavat myös suuhun vaivatta äidin iloksi… Vahtiminen on siis entistä tiukempaa kun pieni ryömijä ehtii nopeasti joka paikkaan ja saa kaiken suuhunsa. Jos tuo pystyyn nousu vielä kehittyy lisää, ollaan jo todella pulassa 😉
Yöt ovat olleet lähiviikkoina super vaihtelevia: ensin oli pari tosi huonoa yötä putkeen, jonka jälkeen pari normaalia 1-2 herätyksellä ja yhdellä syötöllä. Päätin sitten jo lopettaa yösyötöt ja aloitin siirtämällä niitä aina vaan lähemmäs kohti aamua. Se tuntuikin toimivan ja ensin eräänä yönä heräsi syömään vasta 6.00, josta nukkui vielä 8.30!!!!!!!!!!!, sitten muutama yö sitten meni nukkumaan klo 21 ja heräsi ensimmäisen kerran vasta 7.30! Muutenkin meillä on herätty 7-8 maissa normaalin 6 sijasta, joka on kivaa. Nukkumaan meni on usein venynyt 21 entisen 20 sijaan. No, sitten tuli nämä hammas yms. sotkemaan ja yöt huononi taas. Jahka nämä hammasitkut vähenee, koetetaan taas pärjätä yöt vähemmillä heräämisillä ja ilman yösyöttöjä.
Käytiin viime viikolla lisäpunnituksessa huonon syömisen vuoksi. Mitat 7kk ja 8pv ikäisenä olivat 7490g ja 70cm. Kasvaa edelleen pituutta hyvin ja tasaisesti, mutta painoa vähemmän. Ei ole kuitenkaan yhtään huolestuttavaa. Äitini muisteli, että olisi ollu talle 8kg vuoden ikäisenä. Ehkä pikku neiti vaan seuraa äitiään ja kasvaa pitkäksi ja hoikaksi 😉
Hahaa!! Nyt pari päivää myöhemmin voi vihdoinkin laittaa edes jotain viime päivien kiukutteluista hampaiden piikkiin 😉 Ensimmäiset kaksi alahammasta nimittäin ovat kuin ovatkin molemmat läpi ja kasvamassa 🙂 Huomattiin ne viime viikonloppuna isovanhempien luona. Epäily hampaille oli suuri, kun pikku neiti itki 1,5h automatkasta. Hän koetti koko ajan nukahtaa jo oli ihan väsynyt, mutta aina vaan rupesi uudestaan ja uudestaan itkemään lohduttomasti. Lopulta äidiltä paloi pinna tilanteeseen lopullisesti ja pysähdyttiin taukopaikalle. Siellä vekara kaukaloineen siirrettiin rattaisiin, johon nukahti noin 2 minuutissa. Sitten nukkuva lapsi takaisin autoon ja loppumatka meni hiljaisuudessa… Illalla ei puuro maistunut, eikä seuraavana aamuna. Itketti vaan. Aamulla ne pienet syylliset sitten vihdoin suusta löytyi. Kuolaaminen on suurta ja nyt muutamaa päivää myöhemmin nenä valuu, mutta muuten ovat olleet hyvin oireettomat.
Edelleen kiinteiden syöminen on välillä tappelua. Periaatteessa syö ihan hyvin ja mielellään, mutta jokin asia alkaa aina jossain vaiheessa syöttöä harmittamaan ja kiukkukohtauksia otetaan melko usein. Ruokaa uppoaa silti kivasti, vaikkakin välillä vikistään. Maidon menekki on myös parantunut. Ei edelleenkään halua maitoa kovin usein, mutta riidellä ei ole asiasta enää lainkaan tarvinnut. Nyt on aika hyvin vakiintunut n. 4 syöttöä per päivä ja 1 yöllä. Muutaman päivän syötin myös välillä 2 kertaa öisin, sillä päivällä maidon menekki oli niin huono. Nyt uskoisin tämän n. 5 kertaa / vrk olevan riittävä. Lisäksi puuro tehdään maitoon jne. Keskustellaan sitten parin viikon päästä neuvolassa kannattaako öisin maidon vuoksi vielä imettää vai pyritäänkö siitä eroon. Uskoisin kevyen unikoulun poistavan öisen syömisen parissa päivässä, jos niin haluan. Tällä hetkellä hän herää yleensä 2 kertaa yössä, joista toisella syötän. Olen unessa vartin päästä siitä, joten se ei juurikaan haittaa. Toki jossain vaiheessa olisi kiva kun ei tarvitsisi herätä yöllä ollenkaan.. Sitä odotellessa.
Ryömimisvauhti on jo kova ja EI- sana on otettu käyttöön. Suosikki pahanteot ovat kissanruokakupit, sähköjohdot ja sanomalehdet. Ollaan koetettu tehdä kodista ryömimisturvallinen, mutta vielä on paljon tehtävää. Portaiden suojaportit pitäisi maalata ja asentaa tai ostaa uudet. Vahtia pitää silti ja hyvin. Tätä kirjoittaessani olen käynyt hänet jo poistamassa peilin luota, lattialla väliaikaisesti olevan taulun luota, pois pistorasialta ja pyykkitelineeltä… Hyvästi vaan leppoisat päivät kun hän vaan makasi selällään. Toisaalta hän kuitenkin edelleen istuu paikoillaan niin mielellään, että hän saattaa viihtyä todella pitkiä aikoja melko paikallaan ja tutkia tavaroita. Edelleen vaan samat vanhat lelut häntä jaksaa viihdyttää.
Avainsanat: hampaat, ryömiminen
Taas reissujen välistä nopeat kuulumiset: Meillä ryömitään 🙂 Pulu rupesi itse asiassa ryömimään kaksi päivää sen jälkeen kun oppi istumaan, eli tasan 7kk ja 1 pv ikäisenä. Nyt hän ryömii, pyörii ja istuu ja on niin paljon isompi tyttö <3 Istuminen kehittyi ihan parissa päivässä tosi hyväksi ja istuu nyt syöttötuolissa tai lattialla yksin selkä suorana hyvin pitkiäkin aikoja. Muutamia pikku muksahduksia on toki ollut, mutta vielä ei ole pää kovaa mihinkään kopsahtanut. Onneksi kaatuu yleensä sivuille tai eteen, eikä vielä suorin vartaloin taakse…
Kesäreissut ovat sujuneet pääsääntöisesti tosi hyvin ja pikku neiti on iloinen pieni pakkaus. Ainoastaan syöminen on nyt viimeisen 1-2 viikon ajan aina välillä tökkinyt. Joinain päivinä saattaa itkeä jonkin verran syötettäessä, mutta sitten välillä taas syö tosi mielellään. Samoin imetys on nyt vielä enemmän ongelmana. Ei malta keskittyä tai odottaa maidon herumista. Olen kuitenkin viime päiviin asti saanut imetettyä n.6 kertaa vuorokaudessa, vaikka sessiot onkin olleet todella nopeita (2min). Muutama päivää sitten rupesi ihan tosissaan rinnasta kieltäytymään. Ekan päivänä yritin ”väkisin” imettää kun ei kelvannut. Lopputuloksena ehkä 3- 4 imetystä / vrk itkulla. Sama homma kiinteiden kanssa..
Kaikki ”oireet” voisi viitata niihin kuuluisiin hampaisiin, mutta ei niitä vieläkään näy, pirhana. Imettäminen ei nyt parin päivän aikana ole vieläkään sujunut toivotusti, mutta nyt ei enää riidellä siitä. Olen päättänyt ottaa asenteen ”syö jos syö”, ja tarjoan säännöllisesti mahdollisuuden syödä ja syö jos syö. Eilen söi klo 7.30, 12, 20 ja 23, joten ei niin paha. En silti usko että tuo määrä maitoa ihan riittää, joten ollaan tehty puurot maitoon ja lisätty soseisiin tippa korviketta. Nuo kaikki eiliset imetykset oli heti herättyä, unisena. Se tuntuu olevan se ainoa aika kun imetys onnistuu. Olisin ihan tyytyväinen jos nyt pysyisi tuossa 4 X vrk. Syö kuitenkin kiinteitä 5 X päivässä ja tuo lisämaito (n. 1dl / vrk) saa luvan riittää. En aio tarjota korviketta pullosta, sillä se tuskin lisää rintamaidon menekkiä. Mielelläni vielä kuitenkin imettäisin kuin raahaisin korviketta kaupasta. Saattaa kyllä syödä pullosta isojakin määriä silloin kun ei rintaa huoli, joten kyse ei ole siitä, että mahaan ei mahtuisi. No, katsellaan nyt miten homma etenee. Yöimetykset pysykööt vielä ainakin jokusen viikon ohjelmassa, sillä silloin syö parhaiten.
Viime yö oli muuten mahtava taas yhden tosi huonon yön jälkeen: nukahti autoon 19.00, josta heräsi kotona, mutta sain imetettyä (JEE!) ja laitettua vaipan ja yökkärin ja aika nopeasti takaisin uneen. Heräsi vikisemään 23, jolloin imetin kun toivoin että söisi / rauhoittuisi. Ei olisi periaatteessa tarvinnut syödä, mutta käytin imetystilaisuutta hyväksi. Heräsi sitten seuraavan kerran aamulla 6.30!Sain itse nukuttua 7,5h putkeen käymättä edes vessassa! Pisin pätkä sitten ehkä syyskuun
Nyt ollaan pari päivää kotona ja sitten vielä pikaisesti isovanhemmille kylään. Sitten ollaankin taas viikot kotona ja saadaan toivottavasti taas nukkumiset ja syömiset kuntoon. On nimittäin mennyt parina viime päivänä Viron reissun takia nukkumaan 22.30-23 ja nukkunut illalla vielä päiväunia vaunuissa. Hyvä aikuisille kun saadaan rauhassa odotella 1,5h ruokaa Virolaisessa ravintolassa…
Avainsanat: imetys, istuminen, ryömiminen
Vaikka ei sitä millään uskoisi, olet nyt jo 7kk vanha! Tällainen olet juuri nyt:
- Tarkkoja mittoja ei nyt ole, sillä seuraava neuvolakäynti on vasta 8kk iässä. Kävimme sinut kuitenkin huvin vuoksi punnitsemassa ja olit saanut vain 100g painoa viikko sitten (7370g). Olet siis edelleen aika hoikassa kunnossa. Olet silti energinen ja iloinen, joten ei huolta.
- Opit pari päivää sitten istumaan 🙂 Oppiminen tapahtui vaivihkaa ja yhtäkkiä, sillä paria päivää aiemmin kokeilimme istumistasi ja se ei ollut vielä kovin vankkaa. Olit kyllä jo useamman päivän ajan lattialla maatessasi kääntynyt hassusti puoli-istuvan asennon kautta. Sen hetken jälkeen kun ymmärsit miten istumaan päästään, oletkin istunut jo parissa päivässä pitkät pätkät ja asento sen kuin vankistuu.
- Et vielä ryömi tai konttaa, mutta nostat itseäsi konttausasentoon ja peruutat lattialla pitkät pätkät. Eteenpäin et silti juurikaan liiku.
- Hampaita ei edelleenkään ole, vaikka niiden piikkiin onkin laitettu jo ties mitä kiukkua 😉
- Syömisesi on parantunut niin määrällisesti kuin siivouksellisestikin. Oikeaan syöttötuoliin siirto auttoi osittain sotkuun ja ehkä siihen myös totuimme… Syöt n. 2 tai joskus jopa 3 pilttipurkillista päivässä ja pienet puurot päälle. Siirryimme vähän aikaa sitten neljään ateriaan päivässä ja nyt painon laahatessa viiteen ateriaan. Lisäksi lisäämme ruokaasi öljyä ja aina välillä korviketta, sillä maidon juominen ei aina oikein sinua miellytä. Kovasti koetamme sinua kasvattaa isoksi tytöksi.
- Yöt ovat parantuneet. Nykyään heräät normaalisti syömään kerran yössä. Vaihtelevasti alkuyöstä täytyy käydä 0-3 kertaa tuttia nostamassa yms, mutta rauhoitut yleensä siitä nopeasti. Nyt on muutama viime yö mennyt pelkällä yhdellä syötöllä ilman rauhoittamisia tai tutin nostamisia. Yökukkumiset ovat myös aika harvinaisia nykyisin. Edelleen tykkäät herätä n.6 maissa… Saattaisit suostua yösyöttöjen lopettamiseen ja joskus onkin ollut öitä, että et ole syönyt. Maidon menekki on kuitenkin välillä hiukan huonoa, joten sallin sinun vielä toistaiseksi syödä yöpalasi. Silloin syöt todella hanakasti.
- Päiväunet ovat vakiintuneet kahteen, ajankohta vaihtelee edelleenkin.
- Suosikkiasioitasi tässä maailmassa ovat Isäsi, kissat, sanomalehdet, puut, isommat lapset ja ulkona rintarepussa liikkuminen.
- Tällä hetkellä et taas juurikaan vierasta. Katselet kyllä vieraita kasvoja ja uusia tilanteita rauhassa hiljaa huolestunut ilme kasvoillasi, mutta niin kauan kuin Isi tai Äiti on lähellä, pärjäät kyllä.
- Aina vaan olet super iloinen ihana pieni ihminen, jonka kanssa ei helposti tule tylsää 🙂
Lähipäivinä vaihtelevan huonojen öiden lisäksi päänvaivaa on aiheuttanut syöminen. Positiivista syömisen suhteen on se, että kaikki ruoka menee mitä tarjoaa. Määrät kasvavat jatkuvasti ja söisi varmaan enemmän kuin tarjotaan. Kaikki uudet maut syödään samanlaisella innolla kuin vanhatkin maut ja syöminen on selvästi Pulusta hauskaa puuhaa. Ehkä liian hauskaa. Ongelmana on nimittäin hänen tapansa syödä. Sen lisäksi että siihen menee valtavasti aikaa, on ongelmana aivan VALTAVA sotku. Syödään melkein aina pelkässä vaipassa ja ruokailun jälkeen koko lapsi on silmistä varpaisiin aivan liejussa! Varsinkin korvikkeeseen tehdyn puuron jälkeen. Väitän, että sotkee oikeasti paljon keskivertoa enemmän.
Syömistekniikka on seuraavanlainen: Kun lusikka lähestyy suuta, tarttuu hän siihen iloisesti ja vie sen suuhun. Samalla sinne kulkeutuu usein myös nyrkki. Tietysti hän tarttuu lusikkaan välillä varresta ja välillä lusikkaosasta. Lisäksi sitä lusikkaa pitää vielä varmuuden vuoksi käännellä suussa ympäriinsä, jolloin suurin osa valuu rinnuksille. Toki ruokaankin pitää lisäksi sormillaan tutustua… Jotta sotku olisi täydellinen, tarttuu hän näillä pienillä ruokaa jatkuvasti täynnä olevissa tassuillaan varpaisiinsa, polviinsa jne. Onneksi hän ei ainakaan vielä osaa lisäksi päristellä ruoka suussa… Nyt syöttötuolin ympäristö on suht puhdas, mutta lapsi ja syöttäjä ei.
Olen koettanut vaan lappaa sitä ruokaa suuhun, mutta kun hän ei avaa suuta kunnolla auki vaan hiukan vaan raottaa huulia ja imee ruuan lusikasta. Jos lusikan kanssa jää siihen sekunniksikaan ihmettelemään, ovat pienet sormet jo lusikan kimpussa. Yleensä jo 1-2 lusikallisen jälkeen puoli naamaa ja kaula on sotkussa ja peli pelattu. Meinaa oikeasti välillä itku tulla kun tuho on niin täydellinen! Ei tuota otusta pysty syöttämään missään muualla kuin kotona. Tänäänkin oli pakko suihkuttaa koko lapsi aamupuuron jälkeen. Omat vaatteet menee myös säännöllisesti pesuun tai sitten syötän alusvaatteisillani ( olkaa vaan hyvät naapurit ).
En tiedä pitäisikö vaan systemaattisesti alkaa kieltää lusikkaan tarttuminen ja esim. pitää käsistä kiinni väkisin. Mulla on kuitenkin vaan 2 kättä ja molempien käsien pitämiseen + syöttämiseen tarvitaan lyhyellä matikalla laskettuna 3 kättä. En myöskään haluaisi ottaa ruokailutapahtumasta tappelua, sillä syö tällä tavalla tyytyväisenä kaiken mitä eteen lappaa.
Jotain kikka kolmosta pitäisi siis keksiä. Pientä helpotusta toisi varmaan syöttötuolissa kunnolla istuminen. Nyt on puoli-istuvassa asennossa Stokken Newborn-osassa, jolloin pääsee niitä pirun varpaitaan koskettelemaan. Toinen kun on vielä niin hentokin, että kaikki ruokalaput ja esiliinat ovat liian isoja ja suurin osa ruuasta menee leuan alta suoraan kaulukseen Harso toimii onneksi hiukan paremmin. Lähestyvä purjehdusloma sotkuineen ahdistaa… On todella tympeää pestä lasta tai vaihtaa vaatteita 4 kertaa päivässä ja esim. veneessä ja mökillä tuo peseminenkään ei ole niin helppoa.
Toinen potentiaalinen ongelma on maidon huono menekki. Syö rintaa n. 5-6 kertaa vuorokaudessa, eli suositusten mukaan. Välillä kiukuttelee, välillä ei. Syö kuitenkin yleensä vaan ihan pari minuuttia kerralla, joten määrät ei voi olla kovin suuria. Korviketta suositelleen tämän ikäiselle jopa 700-1000ml / vrk, riippuu lähteestä. Se on aika paljon se. Vaikea uskoa, että oma meijeri antaa vastaavanlaisen määrän noin lyhyillä sessioilla.
Laskin äsken sekunnit jotka imi tehokkaasti, 90…
Kokeilin lisäksi eilen taas miten korvike maistuu. Olin puoli tuntia aiemmin imettänyt, jonka jälkeen söi parissa minuutissa hotkien 50ml korviketta ja itki kun loppui kesken. Sitten söi n. 1dl puuroa soseineen, jonka jälkeen vielä 50ml lisää korviketta. Heräsi silti yöllä 2 kertaa syömään ja söi hyvin. Ruokaa uppoaisi siis vaikka kuinka, mutta rintaa ei kovinkaan hyvin. Vaatii sitä kyllä n. 3h tunnin välein, mutta lähinnä maistelee. Olen nyt laittanut aika säännöllisesti korviketta soseitten sekaan, n. 1dl / vrk. Täytyy varmaan kysyä neuvolasta neuvoa onko tuo maidon menekki tarpeeksi. Voisihan sitä olla antamatta sitä rintaa niin useasti ja katsoa vaikuttaako se menekkiin. Ruokintaväli vaihtelee nyt päivän aikana 2h-5h riippuen miten on syönyt edellisen kerran.
No, sotkusta ja pika maidottelusta huolimatta tytär kasvaa ihan hyvin ja on tyytyväinen. Kai meillä siis menee kaikki hyvin 🙂
Lisäys: Soitin neuvolaan, jossa neuvottiin, että kuulostaa normaalilta 🙂
Alla kuvat ”before” ja ”after” ruuan… Tosin eri ateriointi kerroilta. Kuvassa kuitenkin nähtävissä hieno harsovarustelu.
Oltiin illalla Pulusen kanssa kahdestaan tallilla rintarepulla. Saatiin mainiosti tehtyä kaikki talliaskareet ja hänellä oli kivaa ja jännää. Kaikista siisteintä oli kuitenkin nähdä kuinka hevonen piehtaroi! Käytiin yhdessä hakemassa vanhat tammat sisään ja kun toinen niistä rupesi piehtaroimaan, alkoi välitön suloinen kikatus rintarepusta! Muutenkin hän oli onnesta soikea kun sai ”taluttaa” äidin kanssa hepat sisään ja koskea karvaan. Ainakaan hän ei ole hevosille allerginen eikä pelkää niitä pätkän vertaa. Hevosetkin suhtautuivat pieneen heppatyttöön hyvin maltillisesti. Joutuukohan sitä vielä poniostoksille 😉
Poikkeuksellista kyllä, meillä on viimeiset pari päivää asunut pieni kiukuttelija. Kiukuttelua on ollut varsinkin aamuisin ja iltaisin ja usein joko imetyksen tai syötön yhteydessä. Toki oman osansa saavat myös päivittäin pukeminen, riisuminen, vaipan vaihtaminen ja käsien ja erityisesti naaman peseminen… Useimmissa tilanteissa kiukunpuuska loppuu heti kun neidin mielestä epämiellyttävä asiakin, mutta välillä itkua riittää pidempäänkin. Pahin hetki oli viime yönä kun puolen tunnin yöunien jälkeen alkoi itkeskellä aina n. 5 min välein. Aina kun rauhoittui ja nukahti, heräsi taas hetken päästä itkemään. Yleensä itkee ”-tuttini tippui-itkua”, mutta nyt itki tutti suussa. Säälitti toinen sen verran, että siirrettiin taas sänky meidän sänkyyn kiinni ja hän nukkui osan yöstä kainalossani. Tämä tietenkin sai aikaiseksi sen, että heräili suht normaalisti muutaman kerran tuttiin ja syömään, mutta kukkui sen lisäksi hereillä lauleskellen 4.50-6.00… Olin jo luovuttamassa ja nousemassa ylös kun hän sitten vihdoin nukahti. Ei ole kukkunut omassa huoneessaan kertaakaan, joten ilmeisesti tekee sitä silloin kun samassa huoneessa on hänen mielestään potentiaalista jutteluseuraa…
Tää on varmaan taas näitä ”se on vaan vaihe, vauvat itkee”-juttua… Ensin ajattelin että tekisi hampaita, mutta siitä ei taida olla kyse. Toinen ajatus on vatsa, sillä tarkemmin ajateltuna kakkaa ei ole tainnut pariin päivään kovinkaan paljoa tulla. No, tänään on annettu jo puoli purkkia luomusosetta ja saatu saalis vaippaan, joten jos kiukku oli siitä, eiköhän se helpota. Saa nukkua ainakin tämän yön vielä samassa huoneessa, sillä kohta lähdetään kuitenkin purjehtimaan ja mökeille, jolloin nukkuu kuitenkin samassa huoneessa tai jopa sängyssä. No, saa nähdä mitä luumusose saa aikaiseksi 😉
Pieni poikasemme on nyt jo puolessa välissä vauvavuottaan! Tässä tämän hetken uusimmat jutut ja kehitykset:
- Elopainoa on 7260g ja pituutta 68,3cm. Pää on vain 41,8cm. Edelleen siis solakka tyttö pienellä päällä. Paino suhteessa pituuteen on laskenut nyt kolmena peräkkäisenä mittauksena ja nyt hän painaa -10% vähemmän kuin olisi odotettavaa. Se on silti ihan ok, ei syytä huoleen. Syödä hän saa kuitenkin niin paljon kuin maistuu. Neuvolan tädinkin mielestä hän on oikein hyvän näköinen ja jalat ja kädet ovat pulleat vaikka paino muuta sanookin.
- Syöminen sujuu periaatteessa hyvin.(= sotku on kauhea…) Maitoa hän syö edelleen n. 6 kertaa vuorokaudessa ja lisäksi 3 ateriaa kiinteitä; lounas, päivällinen ja iltapala. Ruokamäärät ovat kasvussa ja ruokaa uppoaa päivässä ehkä n. 1 pienen pilttipurkin verran + n. 0,5dl puuroa. Ei paljoa, mutta kasvavissa määrin. Edelleen hän haluaa lusikoida ruokansa itse suuhun ja siksi käytössä onkin ”kahden lusikan taktiikka”. Sotkua tulee, mutta ruoka menee suuhun ja mahaan asti, joka alkaa jo onneksi näkyä vaipassa. Vaipan vaihto helpottuu kun tuotoksen laatu ja määrä ovat paranemaan päin 😉
- Isi on POP! Isi ja Pulu ovat olleet hyvä pari jo alusta asti, mutta nyt lähiaikoina Isi on ollut selvästi tosi makee tyyppi! Pieni pää kääntyy heti ovelle kun ovi ääntelee töiden jälkeen ja Isille suodaan isoja hymyjä ja iloista hihkumista!
- Muiden kasvot kiinnostavat. Pienet sormet tutkivat (=repivät ja raastavat, puristavat ja kynsivät) mielellään muiden kasvoja. Myös toiset vauvat kiinnostavat nykyisin kovasti.
- Liikkuminen paranee päivä päivältä. Hän liikkuu taaksepäin ja sivuttain pyrstöään nostaen, mutta eteenpäin ei hän vielä osaa liikkua. En tiedä voiko tuota menoa vielä varsinaiseksi ryömimiseksi sanoa, mutta kyllä häntä täytyy aina välillä pelastaa jostain jumista tai kiipelistä.
- yöt ovat toisaalta pahentuneet ja toisaalta parantuneet. Yösyötö ovat nyt viime päivinä vakiintuneet 1 / yö, mutta lisääntynyt liikkuminen tekee omat ongelmansa. Yöt ovat aika levottomia ja tuttia saa käydä laittamassa useammin kuin ennen ja välillä kääntämässä mahalta selälleen.
- Vauvauinti taisi vihdoin lyödä itsensä kunnolla läpi. Ainakin hän oppi läiskyttämään ja läiski ja polski viimeksi aivan uudella innolla 🙂 Sama into polskimiseen näkyy myös kylpiessä.
- Älyä on enemmän päivä päivältä ja kaiken maailman ”pöö” yms leikit on jo hänelle tuttuja ja hän osaa ennakoida asioita. Vastalauseita tulee myös entistä enemmän, jos jokin asia ei kiinnosta tai jokin kielletään. Hän osaa selvästi myös ilmaista milloin haluaa esim. syliin.
- Ulkoilu on on meistä molemmista kivaa! Välillä jos on tylsää, riittää että mennään 5 minuutiksi pihalle kävelemään ja hihkumaan 😉 Vauvakeinussakin on jo käyty keinumassa, se oli kivaa!
Jes, se toimi!!! Viimeiset kaksi yötä on nyt menty 0 kääntymisellä ja 1 syötöllä per yö 🙂 Pienempään sänkyyn siirto oli siis menestys! Kahtena viime yönä on herännyt syömään vasta 3.00 aikoihin. Viime yönä piti kyllä käydä 23.00 maissa kerran tuttia laittamassa ja samoin 5.15, mutta muuten loistava yö. Lisäksi tänä aamuna sain kerrankin jatkamaan silloin 5.15 unia tutilla, eikä herätty kuin ”vasta” 6.40. Saa nähdä kuinka kauan kaveri saa nukkua pienessä sängyssään 😉 Koska tilanne on juuri nyt sen verran hyvä, voidaan unikoulua siirtää hamaan tulevaisuuteen tai jättää pitämättä. Yksi yösyöttö kelpaa toistaiseksi mainiosti. Tassutus kyllä selvästi toimii meillä rauhoittamiskeinona ja sitä jatketaan. Jos vaikka saisi tuon kukonlaulun aikaan heräilyn vihdoin loppumaan.
20.20 siirto omaan sänkyyn väsyneenä, mutta ei rättipoikki Alkaa itkeä hyvin pian. Isä menee rauhoittamaan ensimmäistä itkua, kunnes sovitaan että minä hoidan tämän ja seuraavat pari yötä. Joudun käymään n. 4 kertaa uudestaan huoneessa. Ensimmäinen itku on suurin, mutta hän rauhoittuu heti kun ottaa syliin ja alkaa näpertämään hiuksiani. Varmuudella ei ole nälkäinen kun on tuntia ennen syönyt. Ei vaan selvästi halua nukahtaa / haluaa seuraa. Ensimmäisen itkun jälkeen seuraavat ovat hiukan pienempiä, eikä tarvitse ottaa syliin asti. Rauhoittelen kädellä ja käännän aina vaan itsepäisen vatsalleen yrittäjän takaisin selälleen. Pidän varovasti mutta tiukasti hiukan vastaan, ettei kääntyisi vatsalleen. 20.40 makaa selällään unessa.
22.55 juuri kun olen ummistamassa silmiäni kuuluu naapurihuoneesta itkua. Kuulosta ”tutti putosi”-itkulta, jota se onkin. Käyn laittamassa tutin suuhun ja hiukan paijaan ja uni vie taas pientä. Jes! Ensimmäinen herääminen ilman syöttämistä onnistuneesti takana 🙂
Herään 1.50 seuraavan kerran. (jes!) Olin illalla päättänyt, että ennen klo 01.00 en syötä. Kuuntelen itkua hetken ja kun se alkaa kiihtyä, käyn imettämässä. Ei ehkä ollut niin nälkäinen, mutta sallin syötön meille kuitenkin. Lasken lähes unessa olevan käärön sänkyyn ja lähden pois. 10 minuuttia on hiljaista kunnes kuulen kuinka pieni otus pyörii sängyssään. Sitten se alkaa, se ”olen vatsallani, tule kääntämään- itku”. 10min odottelen ja itku laantuu aina nopeasti. Sen jälkeen se kuitenkin rupeaa kasvamaan ja käyn kääntämässä ja rauhoittelemassa Pulun. Sama homma toistuu taas… Rauhoittuu pyöriäkseen hetken päästä taas. Hän on jossain vaiheessa saanut itsensä aivan sängyn päätyyn poikittain… Loppujen lopuksi pieni antaa periksi ja nukahtaa tasan tunnin päästä heräämisestään 2.50.
4.20 herään vajaan 1,5h unipätkän jälkeen. Nyt olen liian väsynyt fiksuihin päätöksiin ja imetän taas… Lasken pienen pään sänkyyn ja nukahtaakin vatsalleen. Ilo on lyhyt ja juuri kun olen nukahtanut, herää hän 20min päästä (5.10) valittamaan vatsallaan oloa. Nukahtaa kuitenkin heti. 6.00 kuuluu huoneesta taas itkua ja vastassa on täysin heränyt lapsi. Aamu on alkanut ja äiti on väsynyt 🙁
Yön positiivisia puolia oli se, että taaskin joka ikinen herääminen aiheutui enemmän ja vähemmän siitä, että hän ei osannut / jaksanut kääntyä selälleen. Ei siis heräile nälkään vaan liikkumiseen. Tämän vaiheen PITÄISI kai mennä aika pian ohi. Tassuttelu myös tuntuu toimivan ja kertaakaan en joutunut ottamaan syliin asti. Negatiivista taas oli hänen valtava tarve kääntyä kokoajan! Vaikka pidän nätisti vastaan, koettaa hän kääntyä jatkuvasti. En myöskään osannut / jaksanut kuitenkaan olla tarpeeksi päättäväinen ja syötin kahdesti.
Ensi yön sotasuunnitelma on seuraavanlainen: Muuten kuten eilen, mutta erona väliaikaisesti takaisin pienempään sänkyyn siirtyminen. Kiitos rakas sisko fiksusta ja yksinkertaisesta ideasta, jota emme olleet tulleet tarpeeksi miettineeksi. Tosin saa nähdä onko siitä hyötyä. Kokeiltiin nyt päivällä sängyssä oleskelua ja pääsi kun pääsikin kääntymään, jopa sinne selälleen mitä ei ole tehnyt kuin muutaman kerran ikinä… Voi olla, että väsyneenä ei sitä jaksa, saas nähdä. Katsotaan olenko ensi yönä jämäkämpi syömisen kanssa. jos selvittäisiin yhdellä syötöllä…
